torstai 10. helmikuuta 2011

Ihme haahuilua, taas kerran


Pyörittelen vaatepinoja ees ja taas, pinoja on 4. Siis neljässä kohtaa on pinoja: säilytettävät, ehkä, kirpparille ja roskiin.
Siinä sitten se yks haahuilee, hyppii pinojen yli ja miettii, että mitä ihmettä voisi tehdä ehjille, mutta kuluneille t-paidoille. Sillä maailmahan on pelastettava: kaatikselle niitä ei voi laittaa ja kirpparilla niitä kukaan ei osta. Muista roskiin menevistä on ratkottu jo kaikki mahdollinen uusiokäyttöön: napit, vetskarit ja nauhat, pitsit sun muut härpäkkeet.

Ne kuluneet t-paidat.
  • Leikkaa auton perään rättejä. Done
  • Osan voisi viedä Taloon Maalle remppavermeiksi. Done
  • Leikkele rättejä huonekaluöljyn levitykseen. Done.
  • Leikkele rättejä ihan muuten vaan. Mitä ihmettä minä tekisin? Leikelty jo, done.

Mitäs vielä?
Voisikohan niitä käyttää tuunaukseen? Silputa ja letittää kassin kahvoiksi? Hihoista rannekkeita tai säärystimiä (siis pitkähihaisista). Ennen vanhaan leikattiin kaikista matonkuteita. Jes, kokeilenpa sitä. 
Siitä se ajatus sitten lähti, vaikka ajatus on ikivanha ja idea käytetty moneen kertaan.


Viikon, melkein puolitoista, olen niitä vaatteita puljannut ja suurin osa ajasta meni matonkuteiden leikkelyyn ja virkkaamiseen. Tuskin kahta päivää kauemmin olisin saanut pelkässä lajittelussa kulumaan. Tuli ihan hirmu nostalginen olo, toi turkoosi oli yks mun lemppareista pitkän aikaa. Keskellä oleva ruskea on ostettu Roomasta... Miten voikin yksi maton tekele viedä mennessään mielen ihan kokonaan? Olo on aika nostalginen ja jotenkin olen ihan hirveän "hyvä ihminen" kun maailma pelastuu.

Nyt on käyty läpi vaatekaapit ja pinoja on kiitettävän paljon (yksi pino/aihe ei olisi toiminut, ne tornit kaatuili). Yllättäin näitä leikeltäviä t-paitoja tuli tosi korkeat pinot. Virkkaus on kivaa ja mitä ihmettä ihminen tekee puolivillasilla t-paidoilla kaapissa. Matonkude-projektista sain puhtia perkaukseen oikein olan takaa.

Sohvin päällystysprojekti ei ole puolestaan edennyt yhtään, vaatepinot valloittivat työtilan. 
Ai niin, sain uuden sohvan työkaverilta. Tai oikeastaan sänkysohvan. Rakkaani sanoi sitä haettaessa, että alkaisit keräilemään vähän jotain pienempiä kuin sohvia. Olin havaitsevani ironian häivähdyksen lauseessa.


Itse asiassa en ollut uskoa hyvää tuuriani. Olin jo viime kesänä harkinnut yläkerran etuhuoneeseen (jonkinlainen oleskelutila, jossa vieraat tarvittaessa yöpyy) samanlaista Ikeasta, mutta ei sitten tullut ostettua, koska se ei ollut levitettävä.Työkaveri muuttaa ja sattui kysäisemään, että tarvisinko sohvasänkyä. Tämä on Iskun mallistoa ja levitettävä kahden nukuttava. Kerrankin tuuria. Pitäsiköhän lotota? 
Niin ja tuuria kävi muutenkin. Sain arvontavoiton Pepiltä, ihana hartiahuivi. Tykkään ihan hirmuisesti. Kiitos Pepi, perille tuli! :D

Heleätä helmikuuta kaikille, kertokaahan mitä tekisitte kuluneista t-paidoista. Niitä on vielä leikkelemättä... :D

11 kommenttia:

  1. Olepa hyvä :) kiva kun löytyy uusia koteja, joissa tykätään -aikanaan voi sitten vaikka purkaa ja kutoa sukiksi kun alkaa kyllästyttää :DD

    Joskus mietin samanlaista mattoprojektia, mutta totesin omalle superlaiskalle persoonalleni ihan liian työlääksi. Kaikkine esivalmisteluineen.
    Mä teen kyllä kaikennäköistä itsekin mutta rakastan sitä, että kaupoista saa kaikkea kivaa :)

    Eiks sun miehes ole huomannut, että keräilet jotain pienempää kuin sohvat? Tuoleja... :DD

    VastaaPoista
  2. Meillä on kauhee kirpparointirumba ollu pari päivää. Sunnuntaina viedään kamoja Bonukselle. Eilen hinnoteltiin monta tuntia, enkä mä vieläkään ymmärrä mistä ne kaikki vaatteet ja kengät on tullu!

    VastaaPoista
  3. Kirjottelin taas ihan diipadaapaa, toi uusi sohva on siis menossa Taloon Maalle yläkertaan... vaikka on meillä kaupunkikodissakin yläkerta. Jos se asia nyt millään tavalla ketään kiinnostaa. :D

    VastaaPoista
  4. Minulla on ihan samanlainen sohva :o) ja tykkään siitä tosi paljon. Tunnistin tuon selkämyksen kuvion. Iskun tuotteita.

    VastaaPoista
  5. Johtuuko se kevään tulosta vai mistä... Arvatkaa vaan mitä tää on suunnitellut ja vähän jo tehnyt tällä viikolla..? :) Siivonnut ja tyhjentänyt kaappeja. :D Mie oon mestari oikeesti tossa "mitään ei heitetä pois" Ja olen vasta nyt joutunut opettelemaan että joskus on vaan PAKKO heittää jotain pois jolla ei oikeesti voi tehdä enää MITÄÄN. Silppuan, leikkaan, ompelen, tuunaan kaiken ja vielä enemmänkin. Tänään ymmärsin, että vanhalla, vääntyneellä, lähes pinnoitteettomalla teflonpaistinpannulla EI OLE enää elämää missään tehtävässä. Itseäni soimaten työnsin sen silmät kiinni roskikseen ja ajattelin, että miten paljon sademetsät nyt tästä kärsii...

    Mutta niihin paitoihin; itse leikkaan kaikki turhat paidat sopiviksi paloiksi ja vien keramiikkapajalle. Trikoo on loistava isoja kulhoja tai astioita tehdessä, savilevyn saa näppärästi vedettyä kankaan päällä muottiin eikä alapuolelle jää ryppyjä, kun kangas on joustava. Mahtava loppusijoituskohde paidoille, joilla ei tee enää mitään muuta. :)

    VastaaPoista
  6. Hatunnoston paikka!Hyvää uusiokäyttöä!

    VastaaPoista
  7. Kiitos ihanista kommenteista!

    Pepi: kerroin miehelleni kommentistasi ja vastaus oli että, että ei naurata yhtään. :D Kyllä se vielä nauraa kun näkee hienon lopputuloksen mun visiosta!

    Tinuhe: samaa mietin minäkin. Kuka ne kaikki on tänne raahannut? ;D

    Punarinta: Kiva kun poikkesit ja jätit viestiä. Olen kyllä tosi tyytyväinen sähkysohvasta. Se sopii kuin nenä päähän Taloon Maalle.

    Kanaemo: Sielunsisaria ilmiselvästi. Ahistaa kun joutuu heittämään jotain pois. Vaikka järki sanoo, että pitäisi...

    Olivieno: Kiitos! luulen kuitenkin, että matonkuteiden leikkely oli ihan oikeasti pakoilua sen oikean asian, eli kirppistavaran, lajittelusta. Siitä tuo otsikkokin tuli, ihme haahuilua taas kerran. ;D
    Mut matosta tulee upea ja se on täynnä muistoja.

    VastaaPoista
  8. Kauniilta näyttää maton alku! Minä taitaisin olla liian laiska leikkaamaan kuteita :-) Pipoja olen vanhoista paidoista sen sijaan ommellut. Ja onhan sisustuskärpänen tehnyt niistä tyynyjäkin, joten kyllä niistä on moneksi. Innolla odotan miltä matto näyttää valmiina.

    VastaaPoista
  9. Vau! Ihailen suunnattomasti tota asennette kaikki hyötykäyttöön! Hauska toi matto! Vois sitä sitäpaitsi keräillä pahempiakin juttuja kuin sohvia? Kuten minä keräilen ovia ja ikkunoita voisin kohta varustaa niillä parit omakotitalot (;

    VastaaPoista
  10. Kiitos Vekarus,
    Pipo-juttu on hyvä, mutta mun naamaan ei sovi minkään sortin pipo ja pieniä käyttäjiä suvussa ei ehkä innosta noi mun värivalikoimat. :D Kiitos vinkistä, täytyy käydä kurkkimassa ko. blogissa.

    Maria, kiitos sinullekin. Matto on mustakin aika söpö. Matonkuteiden leikkuu t-paidasta on tosi helppoa tv:tä katsellessa. Jos ei satu välittämään pölyn leijailusta joka paikkaan. :D Mullakin muuten on "muutama" suupuhallettu ikkuna ja peiliovi Talossa Maalla, sielunsisaria siis sinunkin kanssa!

    VastaaPoista
  11. Minulla on mattoprojekti pyörinyt päässä noin vuoden, ehkä kohta saa aloitetuksi.

    Niissä kaapeissa on joku vika teilläkin. Meillä ainakin kaapeissa on todettu sellainen vika, että ne kutistavat vaatteita. Mutta olisiko niissä myös sellainen 'ominaisuus', että ne jotenkin tuplaavat vaatteita ...

    Tällä viikolla hommasin 'Kaaoksen kesyttäjän' (kirj. Anne Te Velde-Luoma). Että eiköhän minäkin kohta raaski luopua niistä teflonpannuista ja kyttilänjämistä. :-)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!