Eräänä aurinkoisena päivänä

...otin kameran ja kuvasin tämän kesän kukkaloistoa. Viileähkö ja sateinen kesä on laittanut kaikki kukinnat sekaisin. Tälläkin hetkellä pionit ovat täydessä kukassa. Niiden kukinta on viivästynyt kolmisen viikkoa, mutta vastaavasti taas kukinta on kestänyt todella pitkään, yli kaksi viikkoa.

Pionit ovat olleet ehkä jonkun verran pienempiä, kuin parina viime kesänä. Kukkia on ollut kymmenkunta vähemmän, kuin normaalisti. Tänä kesänä oli "vain" nelisenkymmentä kukkaa. Viime kesänä oli reilusti yli viisikymmentä.

Valkoinen ukonkello on röyhähtänyt ihan valtavaan kukkaloistoon. Minään vuonna ne eivät ole olleet noin korkeita ja noin paljon kukkia.

Erityisen iloinen olen tämän akileijan kukinnasta. viime vuonna tauti/elukka mustutti koko kukan ja pelkäsin jo menettäneeni sen. Tänä vuonna kuitenkin intoutui uudelleen ja kukinta kesti todella pitkään, kuten joka vuosi.

Viime syksynä istutin malvaa ja kukinta on nyt juuri parhaimmillaan. Toivottavasti leviää kukkapenkissä lisää. Laitoin kaksi taimea, joissa on kymmenkunta kukkavanaa.

Laitoin esikasvatukseen pussillisen krasseja, mutta yksi vain iti. Kahdeksassa ruukussa oli 4 siementä/ruukku ja vain YKSI siemen iti. Tämä kirjavalehtinen on taimitarhalta.

Toinen pettymys oli keisarin elämänlanka. Pussissa piti olla kerrottuja hot pinkin värisiä kasveja. Ei kyllä näytä minun silmääni hot pinkiltä, eikä kerrotulta kukalta... Millainenhan se ei-kerrottu kukka sitten on? :(

Muutenkin kesäkukat ovat olleet tänä vuonna tooodella vaikeita. Pelakuut ovat räntsyjä, petuniat sade piiskaa heti kukinnan alettua ja daaliat eivat kuki millään. Aurinkoa ja lämpöä ovat vailla.

Niittykukat ovat puolestaan täydessä loistossaan ja upeita. Jätimme leikkaamatta ruohoa osasta pihamaata ja toinen toistaan upeampia niittykukkia putkahtelee maasta.

Kurjenkellot, päivänkakkarat ja pienen pieni harsomainen kukka on todella kaunis yhdistelmä yhdessä.

Kurjenkelloja on tänä vuonna erityisen paljon. ♥♥♥

Päivänkakkaroiden kukinta kestää ja kestää. Kukat ovat kukkineet tällä paikalla jo yli viisi viikkoa. Joskus tekisi mieli kokeilla kukkapenkin tekoa luonnonkukista. Taitaa kuitenkin viehätys mennä, jos näitä satunnaisia kukkijoita yrittäisi kahlita omaan muottiin. :)

Saunavanhuksen kasvojenkohotus meneillään

Joutilaisuus on hyve lomalla ollessa ja tekeminen on kivaa, kun ei ole mitään pakkoa tai aikataulua. Sen mukaan ollaan tänä kesänä touhuiltu. Keväällä otettiin tavoitteeksi, että saunavanhuksen vieressä oleva varasto tehdään saunakamariksi. Jos valmistuu tänä vuonna, niin hyvä. Jos ei valmistu tänä vuonna, niin sitten ei valmistu.

Remppa aloitettiin nurinkurisesti katosta, tai oikeammin kamariin tehtiin katto. Insinöörin lujuuslaskelmat ja suunnitelutyö on pohjana ja kattoristikot tehtiin 2*5" lankuista.

Käsittelimme tukipuut mustalla saunasupilla, joka jäi yli lauteiden tuunauksesta. Tukipuut hilattiin ensin ylös ja kiinnitettiin pulteilla kiinni.

Kattolevyt ovat OSB-levyä ja ne maalattiin etukäteen kertaalleen valkoisiksi. Tässä kuvassa on ensimmäinen levy lähes paikoillaan. Kuvassa näkyy myös erityisen hyvin tuo levyn elävyys, josta pidän todella paljon.

Lopulliseen kattoon tulee vielä mustat poikkipuut parrujen väliin. Vasemmalla oleva hirsiseinä jää sellaiseksi, kuin se on, mutta tietysti se puhdistetaan liasta ja pölystä. Täytyy vielä katsoa puhdistuksen jälkeen, että vaatiiko seinä jotain käsittelyä vai ei.

Muut näkyvät seinät luultavasti paneloidaan. Oviseinä (ei nyt näy kuvissa) tehdään tällä samalla levyllä, jotta rakenteet vahvistuvat samalla.  Seuraavaksi katon jälkeen tehdään uusi lattia. Vanhaa ei voi käyttää, koska se on todella likainen. Ei se lika mitään haittaisi, koska sen voisi hioa pois, mutta lika on mm. öljyä, pikeä, bensaa tmv., joka on imeytynyt puun sisään ja haisee todella pahalta.

Katon yläpuolelle tulee kävelysilta lankuista, koska yläpuolta on tarkoitus käyttää varastointitilana puutavaralle ym.


Kuten jo alussa sanoin, että ollaan oltu lomalla vailla aikatauluja ja suunnittelmia, mutta aina sitä jotain tulee nypittyä ja touhuttua. Etupihalla oleva keinu on laattapatiolla ja laattojen välit olivat täynnä rikkaruohoa. Laattoja tuskin näkyi enää olenkaan. Vahinko, ettei ole "ennen kuvaa"...

Jälkeen näyttää tältä. Mietin ja arvon, että laitanko maksaruohoa kasvamaan väleihin. Ajattelin laitella sitä muualle, paitsi kulkuväylälle. Laitan, jos jaksan ja viitsin. ;D

On sitä aurinkoakin ollut, vaikka sade on ollut tämän kesän teemana. Eilen oli aivan ihana ilma terassilla tuulesuojassa. Aurinkotuolissa makaamista oli eilisen työlistalla, hih.

Loppuun vielä viesti, jonka sain poikaseltani tänään:

MUTSIS ON KOVEMPI KUIN ISIS!

Maailma valmiiksi viikonloppuna

Taas mennään sitä aikaa, että maailma pitäisi tulla valmiiksi nyt, eikä viidestoista päivä. Alkukesän huumaa siis jälleen havaittavissa. Työviikon jälkeen pakkasimme taas auton täyteen ja kiiruhdimme kohti ruohonleikkuria.

Kuljeskelin tänään kuuden aikaan aamulla pitkin pihamaata kameran kanssa ja yritin saada otetuksi valokuvia. Tuuli on ihan järkyttävä, melkein henki salpautui.

Hassu juttu, nuo kevätesikot olivat vielä toukokuussa kirkkaan keltaisia. Lisäsin kukkamaahan kuorikatetta rikkatorjuntaan ja viikossa esikot muuttivat väriään oranssin-ruskeiksi. Ovat nyt siis tulikellukan kavereina sävy sävyyn.

Viime syksynä istutetut iso särkynyt sydämet  talvehtivat hyvin ja molemmissa oli tukevat kukkavarret. Muutama vuosi lisää, niin odotan näistä runsaita ja reheviä alkukesän kukkijoita. 

Siirrytään etupihalta saunalle seuraavaksi. 

Enimmäisen oven takana on pieni eteinen/pukuhuonetila. 

Pellavapyyhkeet ovat istuinsuojia ja niiden tarina on vuosien takaa. Isäni täti oli joskus viime vuosituhannen puolessa välissä itse kehrännyt aivinaa ja rohdinta omista pellavista. Tekstiilialan ammattilaisena isäni ymmärsin niiden arvon ja otti ne aikanaan talteen. Langat olivat monta vuotta varastossamme ja joskus 70-80-luvulla osa aivinasta värjättiin ja osa jätettiin luonnon väriseksi. Langasta tehtiin pellavakangasta ja siitä ommeltiin pyyhkeitä. Väittäisin, että nämä ovat arvokkaimmat tekstiilini ikinä. Historiaa, joita ei voi koskaan ostaa rahalla.

Saunan eteisestä löytyy myös Insinöörin iltapuhteet. Risusavotan tuloksena muutama oksista päätyy tuleviksi pyyhekoukuiksi.

Tämän oven takaa löytyy varsinainen sauna, jossa puhalsi muutoksen tuulet eilen.

Lauteet ennen: 

Kevyt hionta pintaan ja musta Saunasupi pintaan.

Lauteet muutosvaiheessa: 

Pinta vielä sinertää ennen kuivumista.

Ja lauteet jälkeen:

Tykkään! Paras facelift ikinä. Musta tuo ryhtiä ja siisteyttä ja nyt tuo lähes hunajan ruskea takaseinäkin näyttää tuhannesti paremmalta. Käsittelemme vielä yhden sivupenkin ja tunnelma on kuin olisi saanut uuden saunan. Eipä ihan heti uskoisi, että kahdella kympillä saa näin suuren muutoksen aikaan.

Nyt perunamaan kimppuun ja loppuun vielä kuva minipotagerista tänään.

Mukavaa sunnuntaita ja koittakaahan pysyä pystyssä tuulen tuiverruksessa!

Ilmestyskirjan peto ja Mooseksen palava pensas

Arkinen risusavotta jäi puolitiehen, kun törmäsin vappupäivän iltana ilmestyskirjan petoon. Talossa maalla löytyi tontilta

LEHTOKOTILOITA!!! 

Iiik, apua, herranjestas ja voikauhistus. Kotilovapaa alue on ollut tähän asti ja epätoivo laski hartiat alas ja mielen matalaksi.

Kaikki alkoi siitä, että iltahämärissä kuljeskellessani nappasin sekatöörit jälleen käteeni ja ajattelin leikellä ohimennessäni ikivanhan pihlaja-angervon vanhat oksat matalaksi. Siellä puskan juurella kyykkiessäni kauhu valtasi, kun juurakon seasta löytyi kymmenkunta hyvissä voimissa olevaa nilviäistä. Järkytyksen keskellä ryntäsin laittamaan vedenkeittimen päälle ja kotilot päätyivät kiehuvaan veteen.

Kävin myöhemmin tarkistamassa tilanteen ja kolme löytyi vielä lisää. Yön yli nukuttuamme tehtiin radikaali päätös ja tuikattiin onneton pihlaja-angervo ja sen jäänteet tuleen.

Insinööri oli ylimmäinen tulenvartija ja raamatulliset mittasuhteet saanut episodi jatkui Mooseksen palavan pensaan ilmestyksellä. Haravointi ympäristössä paljasti vielä, että n. 6-7 metrin päässä olevan koivun juurelta löytyi toinen yhdyskunta. No, taas keitin päälle ja kotilosoppaa keittämään. Pari tuntia möyhennyksen jälkeen kömpi vielä kaksi kotiloa. Olen nyt keittänyt ja polttanut kaikki, mitä löysin.

Toiveet on tapana toteutua, mutta tällä kertaa se tapahtui aika karulla tavalla. Olen jo pidemmän aikaa suunnittelut kysesen angervon hävittämistä. Juu, se on ollut ihan ok, mutta ei vaan napannut kyseisellä paikalla. Mooseksen käsittelyn jälkeen puska sai lopullisen hävitystuomion ja kun pyyhälsin hakemaan kaupasta kotilomyrkkyä, niin rahtasin auton perään pari muutakin juttua.

Puutarhamyymälästä lähti mukaan 250 litraa multaa ja 200 litraa kuorikatetta. Auton perän maata viistäen köröttelin kotiin ja aloin kaivuu-urakan. Useamman tunnin ähräyksen jälkeen tuloksena oli kottikärryllinen juurakkoa ja ympärikäännetty monttu. Suodatinkangas alle ja vuosikymmeniä nurkissa pyörineet tiilet löysivät paikkansa. Minipotager yrteille valmistui ennen saunaan menoa.

Lehtokotiloita löytyi ainoastaan tältä alueelta. Vasemmalla näkyvän kannon reunasta takana näkyvään koivuun asti. Ojaan viettävä rinne oli puhdas, kuten myös koivun takana näkyvä sireenin alustakin. Olen varovaisen optimistinen, että riesa saadaan kuriin. Luin jostain, että keväällä kerätty yksi kotilo on syksyllä sata kotiloa vähemmän... Olen juossut vähän väliä alueella kurkkimassa, että näkyykö kotiloita vielä jossain. Ei ole näkynyt ja toivotaan, että myrkky tehoa loppuihin, joita ei löytynyt.

Minipotager odottaa kesäkuun alkua ja yrttejä kasvamaan. Laitoin tiilireunuksen viereen vielä paksun kerroksen kuoriketta, ettei rikkaruohot pääse leviämään istutusalueelle tiilien väleistä. Kamalan karun näköinenhän potager vielä on, mutta katsellaan tilannetta kuukauden - parin päästä.

"Betoniruukku" on vanha viemäriputken pää, jonka tökkäsin multaan. Siihen ajattelin minttua, kun on kuulemma kova leviämään. Orvokkiruukkukin oli pakko napata mukaan, vaikka en mikään orvokeiden ystävä olekaan. Perustelin tällä kertaa ostostani sillä, että orvokit ovat syötäviä kukkia ja jotain piti jo saada istutettuakin. :) Jaoin orvokit kolmeen osaan ja istutin reunukseksi pihaan päin.

Nyt pitäisi vielä rutistaa vähän risuja kasalle ja kääntää sen jälkeen nokka kohti kaupunkirivaria. Ensi kertaan jää salavan pöllien uusiokäyttö ja loppujen kanukoiden siistiminen.

Touhukasta toukokuuta myös sinulle!

Työn juhlaa viettämässä

Olen ihan puhki ja rätti. Raitisilmamyrkytyskin on lähellä, mutta ei haittaa. Tällä päivämäärällä lähti salava ja pari muutakin. Voi siis yliviivata tehtävälistalta yhden homman.

Muistin ottaa ennen kuvan

ja sen lopputuloksen näette tässä.

Vähän toisesta suunnasta.

Sitten kun innostuttiin, niin lähti vähän takana näkyvää kanukkaakin ja risujen määrä vaan kasvaa ja kasvaa.. 

Oksasakset taisi melkein savuta, kun leikkelin risuja pienemmiksi. Varsinkin kanukka oli ihan järkyttävän kamalaa käsitellä.Se oli totaalisen viilliintynyt ja haaroja yhdestä oksasta oli tuhannen ja sata, osa haaroista oli taipunut maahan ja siitähän se leviää kasvattamalla uudet juuret oksasta suoraan. Kiskottiin ja leikkattiin, leikattiin ja kiskottiin vuoronperään. 

Leikkelin oksia pieniin kasoihin, jotta ne voidaan kuljettaa polttopaikalle pressun päällä helpommin. Arvatkaas, että onko leikkurikäsi kipeänä? Jep, on se. Huomista en uskalla edes ajatella...

Ei muuten huku maastoon nämä sekatöörit. :)

Hyvää yötä ja hyvää viikonloppua. saa nähdä, että pääsenkö huomenna sängystä ylös. 

Lomahaahuilua terassilla Talossa Maalla

Tänään on täydellinen lomapäivä! Aurinko paistaa ja mitään suunnitelmia ei ole, joita olisi pakko tehdä. Tänään on täydellinen päivä kuivata pyykkiä ja polttaa nahkansa. Lempeä kesätuuli puhaltelee ja hormeissa vinkuu tuulen ujellus. Nautin sydämen kyllyydestä luonnosta ja tekemättömyydestä.

Sisutussuunnittelijat vauhkoaa aina siitä, että sisätilat jatkuisi ulkotiloihin saumattomasti ja että tuodaan luonto sisätiloihin. Silloin aikanaan kun rakensimme terassin talon päätyyn, niin  rakentmispäätös on ollut ehkä yksi parhaimmistani ikinä. Talon sivusta oli käyttämätöntä joutomaata ja aurinko paistaa sinne aamusta melkein ilta kuuteen.Terassi on ylivoimaisesti eniten käytössä koko talon tiloista näin aurinkoisilla keleillä.

Nappasin eilen illalla kuvan, kun iltamme jatkui lempeässä kesäillallassa aina melkein yhdeksään asti. Kesäkeittiö taustalla on toinen hyvä rakentamispäätös. Käytän sitä ahkerasi perunoiden ja vihannesten pesuun (ettei likakaivo täyty), kukkien kasteluveden hakemiseen ja tietysti grillatessa aputyötasona. Kuvassa näkyvä pystypuuviritelmä on vielä vaihdettava johonkin järkevämpään malliin. Siinä on terassipurje kiinni, mutta ei mikään silmänilo. :)

Illan suussa terassin lämpöön eksyi myös Sissi Liskonen. Paksusta mahasta päätellen Sissille on tulossa pikkusissejä ihan kohta. On se vaan jotenkin niin kummallisen näköinen, ihan kuin suoraan esihistorialliselta ajalta. Sekin on kumma, että käärme saa minut ihan vauhkoksi, mutta tätä taas ihastelen. Luonnon tarkkailu on myös yksi terassilla olon iloja. Tuulihaukka metsästi poikasille ravintoa pitkät tovit pellon päällä ja ruisrääkkä riekkui pitkin iltaa.

Terassilla myös virkkaan ja leikkelen tai revin matonkuteita. Tuuli kuljettaa pölyn mennessään ja joutenolo ei tunnu niin syntiseltä, kun muka touhuaa jotain samalla. :)
Tämä mattoprojekti on viime kesältä ja olen sen suhteen vähän päättämättömässä tilassa. Tykkään kyllä kaikinpuolin maton alusta, värit ovat mieleiset, ovaali muoto on kiva, räsyt on kuteena on helppo virkata, mutta mutta... Luulisi jo tähän virkkauskokemukseen oppineen, että pylväät ei ole paras mahdollinen tapa tehdä mattoa räsyistä. Olen tehnyt vuoroon kiinteillä silmukoilla ja vuoroon pylväillä. Pylväät vaan aiheuttaa sen, että matto on ihan liian löysä ja veltto. Taidan purkaa maton alkutekijoihinsä ja tehdä koko maton kiinteillä silmukoilla. Nyt purkaminen ei harmita niin paljon ja matto jäisi tuolla tavalla tehtynä käyttämättömäksi, koska se menisi ruttuun joka välissä. Saahan sen ajan kulumaan näinkin, virkataan, puretaan ja virkataan taas. :D

Loppuun vielä pari kuvaa pioneista (siis ne pakolliset kesän kuvat, koittakaa kestää).

Eilen illalla ja....

... tänä aamuna. Oijoi, miten suloinen.

Ihan kohta lopetan nämä kukkakuvat (ja lehmätkin lentää) ja siirryn muihin juttuihin. Tai ainakin suunnittelen siirtyväni. Näin lomalla ei nääs ole pakko. :D

Voikaa hyvin kaikki, töissä tai lomalla!

Tilaa hengittää

Lomalle lomps lähti hän. Miettii aamulla, että mitäs tänään pitää tehdä. Ei mitään, jos ei huvita. Kevään lämpimien jälkeen tämä alkukesän kylmyys ja sade on vaihtumassa hiljalleen helteiksi, jos ennusteita on uskominen. Ja miksemme uskoisi, nyt jo tarkenee ulkona ilman toppatakkia ja pipoa. Aamusella hiippailin pitkin tonttia kamera kädessäni. Voi kuinka ihana oli olla auringon lämmössä.

Katselin maalaismaisemaa ja kuuntelin hiljaisuutta. Tuuli vei pilviä vinhaa vauhtia ja hetken vilahti mielessä Simpsonien alkutraileri.

Kuljeskelin kohti rantaa, mutta käännyin takaisin, koska niittämätön heinikko muistutti tekemättömästä työstä. Lammella on joutsenpari, jolla on kaksi poikasta. Illalla katiskalla käydessä aiheutimme levottomuutta tuoreiden vanhempien mielenrauhaan.

Keräsin kimpullisen kauniita vihulaisia terassille ja kuvasin kesäkukkia. Aurinkoa ja lämpöä nekin ovat ressut vailla. En siis ole ainoa näillä huudeilla. :) Lupiinit ne vaan kukkii, oli keli mikä hyvänsä.

Ensimmäinen satsi pelakuun kukinnoista on kuihtunut ja kaikki nuput kuivui alkuunsa. Ystäväni mukaan samalla tavalla on käynyt yhdelle jos toisellekin tänä vuonna. Toinen kukinta alkaa ihan juuri ja nupputerttuja ihan valtava määrä. En malttaisi millään odottaa.

Terassihortensia jaksaa kukkia, väri vain on hieman haalistunut. Taidan laittaa tämän syksyllä kukkamaahan, jos vaikka selviäisi talven yli.

Kaupunkikodin takapihalla pioni oli juuri avautumassa. Pari vuotta sitten istutetulla kukalla oli vasta neljä nuppua tuloillaan. Tämä maalla oleva on mummoni istuttama yli 60 vuotta sitten ja pikaisella laskulla sain ainakin yli 50 nuppua. Tätä en ihan oikeasti jaksaisi odottaa, sen kukinta on niin mahtava.

Kukkamaan uusin tulokas on Porilainen sinisarja. ystäväni toi sen tuliaisina ja istuttikin paikoilleen. Tässä on herkkyyttä ja loistoa samassa paketissa.

Ostin keväällä kärhön Pink Fantasy ja istutin sen ruukkuun. Muutama kukka on jo avautunut, mutta nuppuja on paljon tuloillaan.Aurinkoa siis odottelee hänkin.

Terassin kulmalla roikkuu yksi pelakuu, tämä on eri satsia kuin nupulliset. Jaa miten niin pidän vaaleanpunaisista tai pinkeistä kukista? :D

Kierros jatkui etupihalle, jossa sinnittelee yksi kerrottu petunia, vaaleanpunainen tottakai.

Saunan vierustalla kukkii hansaruusu. Karsin keväällä todella paljon näitä puskia ja se on saanut jo lähestulkoon häätötuomion. Ainakin se vaihtaa paikkaa jossain vaiheessa, jos suunnitelmani joskus saa jonkun toteuttajan. Huussiin menevän polun paikkaa haluaisin hieman muuttaa ja puskat on juuri sillä kohdalla, johon uusi polku joskus ehkä tulee.

Viimeisessä kuvassa näkyy kuistin kulma, josta hävitimme tuoksuvattupuskaa pois keväällä. On muuten sitten kaameat juuret mokomalla. Kuivatin ja poltin juurakotkin kaikki pois, ettei pääse leviämään muualle.

Seuraavana odottaa pyykki narulle laittajaa ja perinteinen loman aloitus: matonkuteiden leikkaustalkoot terassilla. Helteistä heinäkuuta toivon kaikille meille!