Ilmestyskirjan peto ja Mooseksen palava pensas

Arkinen risusavotta jäi puolitiehen, kun törmäsin vappupäivän iltana ilmestyskirjan petoon. Talossa maalla löytyi tontilta

LEHTOKOTILOITA!!! 

Iiik, apua, herranjestas ja voikauhistus. Kotilovapaa alue on ollut tähän asti ja epätoivo laski hartiat alas ja mielen matalaksi.

Kaikki alkoi siitä, että iltahämärissä kuljeskellessani nappasin sekatöörit jälleen käteeni ja ajattelin leikellä ohimennessäni ikivanhan pihlaja-angervon vanhat oksat matalaksi. Siellä puskan juurella kyykkiessäni kauhu valtasi, kun juurakon seasta löytyi kymmenkunta hyvissä voimissa olevaa nilviäistä. Järkytyksen keskellä ryntäsin laittamaan vedenkeittimen päälle ja kotilot päätyivät kiehuvaan veteen.

Kävin myöhemmin tarkistamassa tilanteen ja kolme löytyi vielä lisää. Yön yli nukuttuamme tehtiin radikaali päätös ja tuikattiin onneton pihlaja-angervo ja sen jäänteet tuleen.

Insinööri oli ylimmäinen tulenvartija ja raamatulliset mittasuhteet saanut episodi jatkui Mooseksen palavan pensaan ilmestyksellä. Haravointi ympäristössä paljasti vielä, että n. 6-7 metrin päässä olevan koivun juurelta löytyi toinen yhdyskunta. No, taas keitin päälle ja kotilosoppaa keittämään. Pari tuntia möyhennyksen jälkeen kömpi vielä kaksi kotiloa. Olen nyt keittänyt ja polttanut kaikki, mitä löysin.

Toiveet on tapana toteutua, mutta tällä kertaa se tapahtui aika karulla tavalla. Olen jo pidemmän aikaa suunnittelut kysesen angervon hävittämistä. Juu, se on ollut ihan ok, mutta ei vaan napannut kyseisellä paikalla. Mooseksen käsittelyn jälkeen puska sai lopullisen hävitystuomion ja kun pyyhälsin hakemaan kaupasta kotilomyrkkyä, niin rahtasin auton perään pari muutakin juttua.

Puutarhamyymälästä lähti mukaan 250 litraa multaa ja 200 litraa kuorikatetta. Auton perän maata viistäen köröttelin kotiin ja aloin kaivuu-urakan. Useamman tunnin ähräyksen jälkeen tuloksena oli kottikärryllinen juurakkoa ja ympärikäännetty monttu. Suodatinkangas alle ja vuosikymmeniä nurkissa pyörineet tiilet löysivät paikkansa. Minipotager yrteille valmistui ennen saunaan menoa.

Lehtokotiloita löytyi ainoastaan tältä alueelta. Vasemmalla näkyvän kannon reunasta takana näkyvään koivuun asti. Ojaan viettävä rinne oli puhdas, kuten myös koivun takana näkyvä sireenin alustakin. Olen varovaisen optimistinen, että riesa saadaan kuriin. Luin jostain, että keväällä kerätty yksi kotilo on syksyllä sata kotiloa vähemmän... Olen juossut vähän väliä alueella kurkkimassa, että näkyykö kotiloita vielä jossain. Ei ole näkynyt ja toivotaan, että myrkky tehoa loppuihin, joita ei löytynyt.

Minipotager odottaa kesäkuun alkua ja yrttejä kasvamaan. Laitoin tiilireunuksen viereen vielä paksun kerroksen kuoriketta, ettei rikkaruohot pääse leviämään istutusalueelle tiilien väleistä. Kamalan karun näköinenhän potager vielä on, mutta katsellaan tilannetta kuukauden - parin päästä.

"Betoniruukku" on vanha viemäriputken pää, jonka tökkäsin multaan. Siihen ajattelin minttua, kun on kuulemma kova leviämään. Orvokkiruukkukin oli pakko napata mukaan, vaikka en mikään orvokeiden ystävä olekaan. Perustelin tällä kertaa ostostani sillä, että orvokit ovat syötäviä kukkia ja jotain piti jo saada istutettuakin. :) Jaoin orvokit kolmeen osaan ja istutin reunukseksi pihaan päin.

Nyt pitäisi vielä rutistaa vähän risuja kasalle ja kääntää sen jälkeen nokka kohti kaupunkirivaria. Ensi kertaan jää salavan pöllien uusiokäyttö ja loppujen kanukoiden siistiminen.

Touhukasta toukokuuta myös sinulle!