lauantai 27. elokuuta 2011

Kevyt välipala



Kuten kuvasta näkyy. Rocky Road muffinsit Johan Åkerbergin Muffinsikirjasta. Sisältää muun muassa rouhittuja vaahtokarkkeja, pähkinöitä ja suklaata. Nam man, toista ei pystynyt, ehkä myöhemmin.

Kaupunkikoti on aina kesän jälkeen ihan hunningolla, pikku-rivaripuutarhakin ryöpsähtää valloilleen hoitamatta. Eipä ole paljon istuttu näillä, ei.


Kellarin pintaremontti otti viikolla askeleen eteenpäin. Eipä tarvi olla kummoinenkaan selvännäkijä, jos veikkaa, että lopputulos on parempi kuin alkuperäinen.


Ennen:



 Ja jälkeen:


Yksi valmiina, neljä odottaa kohtaloaan. Ja se kohtalo on vitivalkoinen, täysin matta, melkein kuin kalkittu. Sopii kuin nenä päähän kellarin seiniin. Me like!


Odottelen edelleen arvontavoittajien yhteystietoja sähköpostiini!!!  
Mia, Paula ja Wihtori, hei. 
Nyt olisi aika laittaa postiosoitteesi minulle.


Kaupunkikoti saa odotella ihan rauhassa remontoijia, täällä vedetään lonkkaa Maalla ja nautitaan huippuhienosta kelistä. Kesä on tullut takaisin!

Leppoisaa lauanataita myös sinulle!

torstai 25. elokuuta 2011

Uusia elämyksiä

Olen koko ikäni neulonut, mutta pidän itseäni kuitenkin noviisina moneen muuhun neulojaan verrattuna. Joskus teini-ikäisenä tein itselleni villapaidan, ihanan mariannekarkki-raidallisen jota pidin kässytunneilla tehdyn valkoisen toppaliivin kanssa aina. Nykyään ihmettelen, että miten ihmeessä sain sen aikaiseksi. Ei tulisi mieleenikään neuloa villapaitaa tai edes liiviä.

Teen huiveja joskus, mutta sukkia tulee liukuhihnalta. Kaikki tekemäni pipot ovat olleet katastrofeja. Liian isoja rastamyssyjä tai sitten liian pieniä kittanoita. Olen aina haaveillut, että haluaisin tehdä sopivan ja istuvan pipon. Virhe tulee yleensä siinä, että seuraan ohjeita summittain sinnepäin tai lanka/puikot on vääriä.

Nyt siihen tuli muutos. Lupauduin uuden ohjeen testineulojaksi Junidunille ja suuntasin askeleeni lankakauppaan. Rakastan käydä lankakaupoissa ja samalla myös ahdistun niissä ihan hirveästi. Tiedättehän sen tunteen, kun astuu lankakaupan ovesta sisään ja haltioituu lähes kaikista keristä, vyyhdeistä, väreistä ja neulepinnoista niissä ihanan pienissä mallitilkuissa langan vieressä. Yleensä hipelöinnin jälkeen lähden kaupasta ulos kahden kerän kanssa tai tyhjin käsin. Kotona sitten ihmettelen, että mitähän minä näilläkin kerillä oikein teen. Mutta nyt oli kaikki toisin, mulla oli lista.

Valittavana oli Dropsin Lima, Nepal tai Merino Extra fine. Debbie Blissin Rialto tai Cashmerino DK, Primaveran TeeTee tai Cascade Yarns 220 Wool tai vastaava. Tunsin itseni ihan pro-tason neulojaksi kun tärkeänä tutkin lankoja ja vertailin niitä.

Päädyin siihen tai vastaavaan, koska siitä löytyi lempivärini.



Artesano Superwash merino, 100% villaa. (Oi kuinka rakastan noita lankojen nimiä, mystisiä ja lähes hepreaa, mutta niin kiehtovia). Lanka on ihanan pehmeää (no mikähän merinovilla ei olisi?), taivaallisen luistavaa neuloa ja 50g kerässä on n. 112 metriä.

Ja tälläinen niistä kahdesta kerästä sitten tuli.


Pipa istuu kuin valettu, on lämmin ja ihan ihkaensimmäinen onnistunut päähine neulomalla. Wau!

Toisesta kerästä jäi vielä sen verran lankaa ja siitä voisi tehdä vaikka kämmekkäät. Sorelli on kaunis malli , samoin Rinsessa.

Jos jollekulle vielä jäi epäselväksi, että mikä on lempivärini, niin laitan vielä yhden kuvan.


Huivit on ostettu joiltain reissuilta kuten päivittäin käyttämäni käsilaukkukin. Se on Camdenista Lontoosta viime syksynä ostettu. Jos muuten podet kroonista Lontoo ikävää, niin kurkkaa tänne. Se on yksi lempiblogeistani, jossa käyn fiilistelemässä.

Kumpparit on löytö kirpparilta ja kauppakassi on S-marketin kauppakasseja.
Tulkoon sade, tuulet tai tuiskut, minä olen valmis! ;)

Pipalangan ostin Lankaideasta ja sieltä tarttui mukaan myös yhdet sukkalangat sukkasatoa varten. Ystäväni täyttää vuosia lokakuulla ja hänelle ajattelin neuloa vähän paremmat sukat lahjaksi. Tällä seudulla asuville tiedoksi, että Lankaidea on muuttanut Aleksanterinkadulla uuteen paikkaan, nyt se on lähes vastapäätä  Koskikeskusta, melkein Suvantokadun kulmassa, jos ette sitä vielä tienneet.


Sterk-langassa on 40% alpakkaa, 40% merinovillaa ja 20% nylonia. Se on untuvan keveää ja pehmeää, 50g kerässä on n. 137m. 

Lankamaailmasta puolestaan kävin hakemassa nämä kaksi kerää jo aikaa sitten ja juuri kuten edellä kuvailin. Hypistelin aikanin ja hätäpäissäni ostin nämä kaksi. Huivilangaksi näitä ajattelin.


Delanossa on 5% alpakkaa, 5% mohairia, 10% villaa ja 80% akryylia, 50g kerässä n. 225 metriä. Jos vaikka pitsihuivin näistä tekisin. Pitsihuivin teko on ollut oppimislistallani jo pitkän aikaa, mutta vielä en ole uskaltanut. No ainakaan sitä ei tapahdu ennen sukkasatoa, kaksi kuukautta tikuttelen sukkaa sukan perään. :D

Vielä on muuten aikaa osallistua Sukkasatoon, tule ihmeessä mukaan joukkoon. Nyt meitä on jo 188 innokasta neulojaa. Lainaus sivuilta: " Sukkasadossa neulotaan tai virkataan yhdessä sukkia, tossuja, töppösiä, säärystimiä - kaikki polvesta alaspäin puettava otetaan huomioon. :) Voit neuloa tai virkata itsellesi tai lahjaksi, pukinkonttiin tai hyväntekeväisyyteen."
Ja vielä:  "Sukkasato ei ole kilpailu, vaan tarkoitus on pitää hauskaa yhdessä sukkien parissa. Jos niin käy, ettet ehtisikään neuloa yhtään paria koko syys-lokakuun aikana, kukaan ei nuhtele sinua"

Arvontavoittajilta Mia, Paula ja Wihtori odottelen vielä tietoa postiosoitteestanne sähköpostiini, joka löytyy blogini alapalkista. Laita osoite tulemaan, jotta voin lähettää palkinnon sinulle.

Flunssa alkaa olla selätetty tällä kertaa. Tuliko teidän mielestä flunssa-aalto jotenkin aikaisin tänä vuonna?

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!


tiistai 23. elokuuta 2011

Voittaja!



Arvonta on suoritettu ihan perinteisesti arpalappuja käyttämällä ja Insinöörin avustuksella.

Ramsign numeroemalikyltin voitti:

LIISA!


Osanotto oli erittäin runsasta ja siksi päätinkin arpoa vielä muutaman yllätyspalkinnon.


Saippuatelineen ja sytykeruusuja voitti
MIA!


Kirpparilta löytyneen Globe Hopen kukkaron sekä magneetin...


... voitti Rakkauden talon PAULA! 



Magneetin tekijä löytyy tämän linkin takaa. Kannatta kurkata, iiihania koruja ja juttuja löytyy sieltä.

Kirpparilta myös löytynyt pitsiliina sekä toinen magneetti menee...


... Wihtorille!

Onnittelut voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille!


Laittakaa kaikki voittajat yhteystietonne minulle, sähköpostiosoitteeni löytyy blogin alareunasta. Liisa, sinulta riittää sähköpostiosoite, välitän tietosi Ramsignille ja he hoitavat arvontavoiton sinulle valintasi mukaan.

Muilta voittajilta tarvitsen postiosoitteen, jotta saan paketit läheteyiksi teille päin. Odotan kaikilta yhteystietoja tämän viikon loppuun asti. Jos siihen mennessä en ole saanut tietoja, niin arvon palkinnon uudelleen osallistujien kesken. 

Nyt painun sängyn pohjalle peiton alle, syysflunssa iski. Kurkku on kuin riivinrauta (naamakin samaa sukua) ja olo surkkujen surkku. :[
Voikaa te muut hyvin!







maanantai 22. elokuuta 2011

Arvonta on päättynyt!

Ramsign kylttiarvonta on päättynyt
22.8. klo 12.00
Voittaja ilmoitetaan täällä blogissa myöhemmin.

perjantai 19. elokuuta 2011

Cup of tea, love?

Olen vannoutunut teen juoja. Kahvia olen elämässäni maistanut kerran. Siksi olinkin innoissani Kirsiltä saadusta arvontavoitosta, teen juojan unelma. :D

"Soisimmepa joskus itsellemme vaikkapa kokonaisen tunnin teehetkeä varten, tajuaisimme, että elämä saattaa sittenkin olla paljon yksinkertaisempi juttu kuin yleensä luullaan."


Kaikki lainatut tekstit ovat tästä kirjasta.

Luin kirjan heti, kannesta kanteen. Ja tulen palaamaan siihen vielä monta kertaa uudestaan. Kirjassa on kaikki peri-Brittiläiset teeherkut: skonssit, lemon curd, hillot, muffinit, hedelmäkakut... reseptejä kokeilen ihan varmasti.

"Jopa The Rolling Stonesien Keith Richards, paremmin tunnettu teetä huomattavasti epäterveellisimmistä juomistaan, sanoo ettei hän kerta kaikkiaan voi elää ilman teetä."

Oi miten hyvältä tee maistui tästä suloisesta kupista, ja mulla on niitä kaksi!
Pöytäliina kirpparilta 1,50 ja kärpäskupu toiselta kirpulta 2,-. Molemmat nappilöytöjä terassille.

"Pane kattilaan kylmää vesijohtovettä. Kun pintaan alkaa nousta ilmakuplia (92-96 asteessa), vesi on sopivan kuumaa. Kattila ei saa jäädä levylle kiehumaan. Keitetty vesi ei pysty irroittamaan teestä kaikkia makuaineita."


Daalia omasta ruukusta, suosikkivärini kukissa.
Maljakko on äitiepäivälahja pojaltani vuosia sitten, tärkeä maljakko ja usein käytössä.


"Sokeria? Sitruunaa? Makuasia. Silti sitruunaa ja maitoa ei koskaan tule käyttää yhtäaikaa, sillä ne leikkaavat maultaan toisiaan."

Tuhannet kiitokset Kirsi,  ehkä maailmanhistorian ihanin ja osuvin arvontavoitto. Vannoutuneena tee- ja brittifanina (sanoin sen jo arvontakommentissanikin) olen ihan INNOISSANI. (virtuaalihalaus ja rutistus yhdeltä onnelliselta:)


Ja seuraava onkin sitten ehkä maailmanhistorian IHANIN tuliainen. Ranskalainen, hyvin hyvin vanha, tarjoiluvati. Lähes kaikki minut tuntevat tietävät heikkouteni tarjoiluastioihin, niin myös Eve.




Siis näin täydellistä ei edes ole olemassa ja se on mun!!! Olen sulatellut tätä koko kesän ja ohimennessäni aina vaivihkaa silitellyt ja ihaillut. Insinöörille on tehty jo tilaus: lautashylly on pakko saada. Ja tämä menee sinne kunniapaikalle.


Siis kattokaa ny, ooh.

Tuhannet kiitokset Eve! (sua mä halaan ihan livenä taas nähdessä :)

Olo tuntuu kovin rikkaalta, onnellisuuteen ei tarvitse lottovoittoa. 
(vaikken sitä hanttiinkaan laittaisi ;D )

Onnekasta viikonloppua kaikille, minä lähden juomaan teetä.



Joko osallistuit Ramsign-arvontaan? Aikaa on vielä muutama päivä!


keskiviikko 17. elokuuta 2011

Lämmittelyä


...  syksyn sukkasatoon olen viritellyt. Osallistun tempaukseen nyt toista kertaa ja en malttaisi odottaa kuun vaihtumista!  Innokkaita sukantekijöitä on ilmoittautunut jo 148, vau. Vielä ehdit mukaan, ilmoittautuminen on auki 28.8. asti. Jos innostuit, niin katso linkkiä sivupalkista!
Kesän aikana olen tikutellut muutaman parin sukkia ja muutamat ovat jo lähteneet maailmalle ehtimättä valokuvaan. Luulin ne kuvanneeni, mutta eipä näkynyt kuvia missään, pöh.



Raidalliset aloitin jo talvella, mutta jumi iski. Lopetin ne kesän alussa ja siitä lähtien on puikoilla ollut sukantekele lähes koko ajan. Voi, että kun rakastan noita kirkkaita ja röyhkeitä villasukkavärejä. Ei harmaassakaan mitään vikaa ole, mutta näin kesällä aurinko vaatii värejä. Syksyn pimeissä puikoille hyppää taas kaikki murretut ja lämpimät värit.


Vasemmalla oleva turkoosi sukka on mallia Kerttu, linkki ohjeeseen löytyy tästä. Tosi kaunis malli mielestäni ja ihanan helppo tehdä. Vihreä on puolestaan Novitan lehdestä, mutta en muista numeroa nyt tähän hätään (lehti on maalla, tietysti).
Neulominen on hyvää ajanvietettä automatkoille Maalle ja takaisin, yllättävän paljon ehtii tunnissa tikuttaa. :D

Raidallinen sukka ja tuloillaan oleva tumma pinkki on puolestaan tehty tällä ohjeella. Yksi lempisukkiani sekin ja myös helppo tehdä.

Olen hyvin iloinen (ja ehkä vähän hämmentynytkin) uusien lukijoiden määrästä. Kiva, että olette tänne tulleet ja toivottavasti viihdytte mukana. Aiheita löytyy laidasta laitaan, vähän diibadaabaa, keski-ikäistä jupinaakin ja joskus jopa joitain aikaansaannoksiakin on luvassa jatkossakin. TERVETULOA!

Vielä on reilusti aikaa osallistua Ramsign arvontaan tuossa pari postausta alempana! Joko laitoit nimesi?

Voikaa kaikki hyvin, niin alan kohta minäkin voida. Kävin tänään toisen kerran osteopaatilla ja ette muuten usko, että kuinka hienoa oli saada selkä suoraksi moneen kuukauteen. Insinöörikin sanoi, että sulle tuli 5 cm lisää pituutta ja kiloja karisi samalla ainakin samat viisi. Kultainen mies, tietää mistä vaimo hyrisee. ;D


lauantai 13. elokuuta 2011

Syksyn suunnitelmia

Kuinka kauan sinä kestät keskeneräisyyttä?

Mulle tuli stoppi kesäloman jälkeisellä viikolla, melkein 3 viikkoa sitten. Palattiin maalta kaupunkiin neljän viikon jälkeen ja silloin sanoin Insinöörille, että nyt riitti.

Kimppu Ystävältäni!


Meillä on kaupunkikodissa odoteltu kellarin remonttia (taloyhtiön juttuja) kohta kolme vuotta. Kellari on lämmintä varastotilaa maalatulla betonipinnalla ja sinänsä ihan älyttömän hyvä juttu. Siellä on ollut jos jonkinlaista verstasta pystyssä, listojen maalausta, askartelutilaa, jopa aitoja on kasattu siellä kaatosateen aikana. Hävettävän vähän olen käyttänyt sitä talv(i)en aikana. Tällä hetkellä siellä on epämääräisiä laatikoita, pussukoita, työkaluja, kompura, lautoja ja kenkävarastoni. Tilaa siellä on on noin 30 m².

Sinne on suunnitteilla mm. kakkos-olohuone, tv:n katselupaikka. Ja nyt näyttää siltä, että se remontti siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Ja se riitti mulle.


Oijoi, mikä väri!

Tunnen ihmisiä, jotka eivät voi sietää sekasotkua, tavarapaljoutta tai keskeneräisyyttä. (kukkuu Eve, tuutko siivoamaan! ;) Itseäni se ei ihmeemmin häiritse. Tai siis häiritsee, mutta kun tiedän jossain vaiheessa siihen tulevan muutoksen, niin osaan sietää sitä.

Ongelmani on se, että huonekalut alakertaan on jo valmiina. Yritäppä tunkea 100 m²:n tavarat noin 70 m²:öön. Siinä se, kaaos valmiina. Viime talvinen kampanjani "Turhista tavaroista eroon" oli juuri tätä tavarapaljouden ahdistusta. Oirehtimista siis oli valmiiksi jo ennen stoppia.

Nyt olen päättänyt, että otamme alakerran käyttöön pienellä pintaremontilla. Maalaan seinät, puunaan lattian ja laitan väliseinän verholla. Lattia vuorataan matoilla, niitä riittää jo valmiiksi täältä Maalta, räsymatto poikineen. TV, toinen sohva ja nojatuolit siirtyy alakertaan. Samoin sohväpöydäkseni ostama matka-arkku ja kirjat muuttaa alakertaan. Jos ja kun se isompi remontti tulee, niin silloin arvioidaan tilannetta uudelleen.

Kumpaan ryhmään sinä kuulut? Kestätkö keskeneräisyyttä ja/tai tavarasotkuja vai meneekö järki, jos asiat ei heti tapahdu tai järjesty?  Onkohan vastaukset fifty-sixty, vai kuulunko vähemmistöön?

Alunperin suunnittelin, että olisin kirjoittanut postauksen jokasyksyisistä tunnelmista, mutta koska Nipsu "varasti" kirjoitukseni, niin voitte kätevästi käydä lukemassa ne fiilikset sieltä. ;D;D

Kommentoin siihen postaukseen, että en minäkään koskaan pääse niille kursseille, joihin haluan, mutta tosin kävi. Pääsin opistomme huonekalujen entistäminen ja uudistaminen kurssille. Tarkoitukseni olisi kunnostaa Veikko paraatikuntoon talven aikana. Innoissani olen asiasta. Jos Veikko on kurssille liian suuri projekti, niin joku muu pienemmistä sitten... niitähän meillä riittää.


Intiassa kuukin on kummempi, oo-hiio-hoi!

Nyt menen nauttimaan kertalämmitteisen saunan lempeistä löylyistä, pöllien siirtelyn jälkeen lihakset kaipaa rentoutusta. Leppoisaa lauantai-iltaa kaikille teille.

Joko osallistuit edellisen postauksen arvontaan? Hopotihop, kipinkapin.

perjantai 12. elokuuta 2011

Ramsign arvonta!


Arvonta on päättynyt 22.8. klo 12.00

Sain minäkin Tanskalaiselta Ramsignilta tarjouksen järjestää blogissani arpajaiset. Kivaa!




Palkinto: Ramsign numeroemalikyltti oman valinnan mukaan. Numero voi olla 1-5 merkkiä pitkä. Itseäni kyltit miellyttävät kovasti ja käsityöläisen taustan omaavana arvostan sitä, että kyltit tehdään käsityönä. Tutustu linkistä erilaisiin malleihin, sieltä löytyy valtavasti kuvia erilaisista kohteista ja malleista.




Arvonnan säännöt ovat tutut:

Yksi arpa kommentista tähän postaukseen

Kaksi arpaa, jos olet lukijani tai liityt lukijaksi ja kommentoit

Kolme arpaa, jos vielä edellisten lisäksi linkität arvonnan sivuillesi.
Linkitykseen voit valita minkä vain kuvista.


Laita kommenttiin, että monellako arvalla osallistut, kiitos.Toivon osallistumista myös blogittomilta/nimettömiltä. Jätä kommenttiin vain joku nimimerkki, josta sinut tunnistaa.






Arvonta päättyy maanantaina 22.8. ja voittaja ilmoitetaan sen jälkeen.



Onnea arvontaan kaikille!

keskiviikko 10. elokuuta 2011

Kateellisen panettelua, pohdintaa ilmiöistä



Touhuan kotona niitä näitä, tiskikoneen täyttöä, vähän järjestelyä, keitän kupin teetä. Istahdan koneen ääreen ja alan selailla blogeja. Yhdellä on upeita valokuvia, toisella järjettömän kaunis ja siisti koti, kolmannella syntyy mielettömän upeita käsitöitä sormia napsauttaen. Neljäs taas on NIIN onnellinen ja kaikki asiat elämässä on NIIN ihanaa..

Pikku hiljaa alkaa nousta ärsytys takaraivossa. Huomaan, että kärsin blogikateudesta.

Täysin järjenvastaista ja niin hemmetin turhanaikaista! Miten voi olla, että aikuinen ihminen, kohtuullisella järjellä varustettu keski-ikäinen nainen taantuu pikkulapsen tasolle? Mä en ala!


Käykö teille koskaan niin?


Toki ymmärrän, että maailmassa on noin ziljoona parempaa valokuvaajaa kuin minä. Ja voisin harjoittelemalla ehkä minäkin tulla paremmaksi. Mistä moinen kateus kauniista valokuvista?

Ymmärrän myös sen, että se siisti ja kaunis koti ei aina ole niin. Silottelenhan minäkin. Rajaan kuvista kammotukset ja puolestaan otan kuvia vain silloin, kun olen siivonnut. Miten niin eivät muutkin tekisi samaa? Miksi en muka tajua sitä ärsytyksen noustessa?

Kateus voi olla terveellistäkin, innostaa itseään parempiin suorituksiin, tekoihin tai sanoihin. Blogikateus on kaukana siitä. En koe samanlaista ilmiötä muuten kuin blogistaniassa. Tai no, ehkä joskus harvoin muuallakin, mutta miksi virtuaalimaailma nostaa minussa kiukuttelevan pikkulapsen esiin. Liittyykö se siihen samaan kategoriaan, että anonyymina on helppo huudella kommenttilootiin ja keskusteluihin törkeyksiä, joita ei ikinä muuten tekisi? Miksi on niin vaikeaa olla tavallisilla elämän pelisäännöillä virtuaalimaailmassa?

Toivon, että ette käsitä tätä kirjoitusta väärin. Rakastan blogiyhteisöä, iloitsen ja suren blogiystävien kanssa ja olen onnellinen jokaisesta kommentista, jonka annatte. Kirjoitus on vain pohdintaa ilmiöistä täällä blogimaailmassa. Kummallisuuksia, joihin en törmää kasvokkain maailmassa.


Olisi mukava kuulla teidän mielipiteitä asiasta. Löytyykö muita kateellisia vai olenko ainut?





lauantai 6. elokuuta 2011

Tänään!

torstai 4. elokuuta 2011

Restaurointia

Kortti - tehty.
Vieraskirja - tuunattu.
Aterimet, viinilasit, paahdin, patjat ja viirit - mukana.
Mekko - pienennetty.
Kengät - sovitettu ja testattu kuudet viikon aikana. (kaikki lähtee mukaan)
Poppikone - tuunattu ja testattu (Insinöörin juttu)
Loppuillan musiikki - kuunneltu Finnhitsit, Abbaa, ja Poika Saunoo - valittu parhaat CD:lle.
Asuntoauto- tulossa jo.
Muistilappuja siellä täällä, koti kaaoksessa, perjantaina tiukkaa kokkausta - loistavaa!

Kaikki on valmiina - kaasokin lähes.




Mikä kumma siinäkin on, että juhliin valmistautuminen vie nykyään viikon?
Push-up, stay-up, tummy control, vahaus, itsestään ruskettava, kynsinauhat, kynnet, lämpörullat, suoristusrauta, hiuspuuteri, hiuslakka, kuorinta, rasvaus, valokynä, hajuvesi, korut... Rekkakuormallinen tavaraa pitää ottaa mukaan yhtä iltaa varten ja joka hemmetin ilta pitää jotain muistaa tuunata, restauroida tai nyppiä. Onneksi juhlia on nykyään melko harvoin. Työuupumus iskisi jos useammin olisi. ;D

Poikkesin Mummun huushollin Villa Lillassa pikaisesti. Lupailin talkoonaiseksi itseni, mutta sillä mimmillä on niin tajuton draivi päällä, että eipä paljon talkoiltavaa enää ole. Jos vaikka syssymmällä sitten puutarhaa ehtisin tonkimaan (ja jos selkä asettuu osteopaatilla...)
Muutaman kuvan nappasin, Lilla on ihana!







Mukavaa viikonloppua kaikille teille, minulla on taatusti kivaa! Paras ystäväni menee naimisiin ja tiedossa on kyyneliä (onnesta), naurua, tanssia, härkää, rapuja (mol. ed. syötäviä), kuohuvaa, salakapakkaa, latotansseja, rautalankabändiä, puheita, lauluja.... oijoi, ei malttaisi odottaa lauantaihin asti!

PS. Uusia lukijoitakin on tullut, mutta en näe, että ketä. Lämpimästi tervetuloa kaikki!
Ja en pääse kommentoimaan edelleenkään kaikille joille haluaisin, en edes anonyymina. Ärsyttää. :[
Eve, sullekin olen yrittänyt monta kertaa, mutten pääse. Pitäiskö muuttaa taas pop-upiksi?