Kirjalöytö!

Matkalla Taloon Maalle poikkesimme pikaisesti yhdellä suosikki-kirpparilla ja sieltä löytyi Keittotaito vuodelta 1946, alkuperäispainos on vuodelta 1932 ja lisäykset 1936. Kirja on täysin priima kunnossa ja tää yks ihminen on ihan onnessaan, hinta oli 5 euroa!

Kuvat nyt on mitä on, kun on (sorry), lainaläppäri ilman mitään kuvankäsittelyohjelmaa (vaikka en yleensä tee muuta kuin kuvien piennenystä), mutta näillä mennään mitä on. :)

Kirjassa on melkein 700 sivua ja oi, mitä ruokaohjeita! Aivan taatusti tulen tekemään ruokia tämän kirjan ohjeilla. Pelkästään jo voileipien teko-ohjeita lukiessa tuli mieleeni, että noinkin voi tehdä... Kirjassa on suuri joukko ihan vielä tänäkin päivänä käypiä ohjeita, mutta myös eksoottisempia ohjeita löytyy. Mitäs mieltä olette näistä: palttumuhennos, vasikanaivot, aivomuhennos, kateenkorvamuhennos, keuhkomuhennos, keitetyt siansorkat, sisälmyssyltty, maksapiiras, käristetty silava...?

Raparperista on monta erilaista ohjetta, rabarberipuuro, rabarberi-omenapuuro, rabarberihyve, umpioidut rabarberit... ja hauska oli myös oli pannarin ohje:

Pannukakku 1.    Kal. 3581
½ l kermaa
4 munaa
100 g sokeria
50 g voita
250-300 g vehnäjauhoja
½ tl. kardemummaa
½ tl. kanelia
Muna ja sokeri vatkataan ja siihen sekoitetaan sulatettu voi, mausteet, kerma ja vehnäjauhot vähitellen. Taikina kaadetaan voideltuun vuokaan ja sitä paistetaan hyvässä lämmössä 1 tunti. Pannukakku kaadetaan pois vuoasta vadille ja tarjotaan kuumana.
Lisäkkeet: sokeri, hillot ym.
Tähteet: Jaljelle jäänyt pannukakku leikataan viipaleiksi ja ladotaan kerroksittain hillon kera jälkiruokamaljaan sekä peitetään kermavaahdolla.

Ei muuta kuin kermaa ostamaan! :D:D

Kirpparilta löysin vielä kauan hakemani Kultapallon taimia kaksi kappaletta. Tämä ikivanha perinneperenna on ollut jo monta kesää toivelistallani ja nyt vihdoinkin sen löysin. Kaksimetrinen hontelo-hujoppi, syyskesän kukkija on vaikea ostettava, mutta nyt onnisti!

Kuva on lainattu täältä.

Lopuksi vielä löytyi Espritin haalean vaaleapunainen pellavasekoite kesätoppi ja siihen sopiva hempukka kukkapuolihame. Jokseenkin täydellinen kirppispäivä, kahdella kympillä onnesta sekaisin. :D

Oikein mukavaa ja ihanaista viikonloppua kaikille teille! Ensi viikonloppuna sitten poltellaan kokkoa ja ihaillaan yötöntä yötä. Älynopsaan se keskikesä taas tulla putkahti.

Vanhat naiset hunningolla

 Tinakenkäni on sulaa laavaa, vaikka Suvi meni ohi. Teräsniska nimittäin. Vielä on kesää jäljellä, orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu. Päkiät kimoilee vieläkin, kannusta shampanjaa. Ei ilmaveivejä, polttaa kesäkatu naista ja toistakin. 

Kiitos kaikille ihanille naisille rannalla!

Talkoissa

Ilman muuta mukava päivä, niin kuin oletinkin. Saatiin jopa aikaiseksi, tapettia seinään ja rapputerassia pihalle. Miehet ihan ulkona, naiset sisällä. Työnteko oli niin intensiivistä, että valokuvaaminen unohtui melkein kokonaan. Toivottavasti kuvia lopputuloksesta tulee jossain vaiheessa Eveltä. Kunhan se nyt toipuu tohinasta ja kerkiää. ;)

Koneita riitti pihamaalla, miehistä hommaa.

Seuraava projekti jo odottaa isäntää.

Purkaminen on kaikille neljälle mieluista, tällä kertaa vain miesten hommaa.

Kynnet ei emännällä pahemmin kärsineet ilmeisesti...



Näitä kynsiä ei olisi niin tarve esitelläkään, mutta tapetti on hieno. Juuri sopiva kohteeseen.


Harvinaisen tylsä postaus, järki ei oikein juokse enää. Ollut enemmän ja vähemmän härdelli viikko ja yöunet on jääneet vähiin. Nyt unten maille ja huomenna juhlitaan.

Onnittelut kaikille koulunsa päättäneille, ammattiin valmistuneille sekä kevään ylioppilaille!

Ostoksilla kotikulmilla

Poikkesin kaupungilla kun oli muutama pikkuostos tehtävä. Ostin edellisen postauksen lipastoon vetimiä jo talvella, mutta tietysti vain 4 kpl kun 6 tarvitaan...Onneksi niitä oli vielä jäljellä.
Iki-ihana Kantriina on Tampereen sydämessä Laukontorin reunalla. Jos kuljette siellä päin, niin kannattaa poiketa. Liikkeen tunnelma on kokonaisvaltainen, visuaalinen ilme, tuoksu ja äänet ovat kaikki kohdallaan mielestäni.

Nauttikaa kuvista, ääntä ja tuoksua en tähän nyt saa. :D
(Kuvat suurenee klikkaamalla)

Poikkesin viime viikollakin kaupungilla asioilla. Kävin näöntarkastuksessa optikolla, syy näöntarkastukseen löytyy tästä postauksesta. Kysyin jo aikaisemmin, että eikö poliisille voisi toimittaa tietoja syksyllä käymästäni tarkastuksesta, mutta eipä tietenkään. Varasin ajan kuitenkin samalle optikolle. Ajattelin, että kun tiedot ovat jo valmiina, niin pääsen nopeammin ja helpommalla.
Kuinkas sitten kävikään, tarkastusta tehdessä optikon laitteet hajosivat ja hän kirjasi vanhat tiedot suoraan kaavakkeeseen järjestelmästä! Mitä varten minun piti siellä edes käydä? Maksamassa 15 euroa, kiitos.

Vaeltelin sen jälkeen kaupungilla ja olen jo pitkään harkinnut hiusten leikkuuta. Marssin sisään kampaajalle (entuudestaan tuntematon paikka ja kampaaja minulle) ja sain ajan samantien. Kampaaja kysyi, että mitäs tehdään. Hetken mielijohteesta päätin elää vaarallista elämää ja vastasin, että saat vapaat kädet. Kampaaja tarkensi vielä, että saako olla radikaali. Sai luvan.
Nyt olen pulipää (puolipitkä aikaisemmin) ja joka aamu herätessä muistutan pelottavan paljon Ulla Tapanista. Saunan jälkeen muistutan pikkupoikaa. Identiteetti on siis hukassa, mutta keski-iän elämäni vaarallisin uhkarohkea temppu kannatti. Työkaverit sanoo, että iästä lähti noin 20 vuotta.

Ei ole muuten helppoa jäädä junasta hius-asioissakaan. Olen joskus nuorempana ollut vastaava pulipää ja silloin käytin hiuksiin vahaa. Kävin hiusaine-ostoksilla ja löysinkin purkin, jossa ei ollut suomen sanaa. Kysyin myyjältä, että onko tämä vahaa? Purkin muodosta päättelin, että aine purkissa saattaisi olla sitä.
Myyjä vastasi, että ei, se on hiushyytelöä. Se ei sovi sulle.
- Aha, okei.
Seuraava purkki käteen ja sama kysymys.
- Ei, se on hiusvanukasta.
- Aha, sopiiko tämä minulle hiuksiin. (en kehdannu kysyä, että onko se syötävää)
- No joo, voit sä sitä käyttää.
Nyt ihmettelen, että mitä pirua teen violetilla vanukkaalla, joka venyy ja paukkuu mennen tullen ja lähtee käsistä pois vain kysiharjalla jynssäämällä.
Ei ole keski-ikä helppoa, ei.


Huomenna on tiedossa kiva päivä, talkoot odottaa tekijöitänsä ja sinne olemme menossa. Raporttia asiasta julkaistaan myöhemmin.

Toivottelen mukavaa Helatorstaita kaikille muillekin! Niin ja hei, se on kesäkuu jo, juhannus tulla jolkottaa kovaa vauhtia.

Sateinen viikonloppu

Viikonloppu maalla meni sisähommissa. Vettä tuli niskaan oikein kunnolla, jos erehtyi poikkeamaan ulkosalle. Oli muuten ensimmäinen sateinen viikonloppu pääsiäisen jälkeen. 5 edeltävää viikonloppua putkeen on ollut sateettomia ja ulkohommia on tullut tehtyä oikein urakalla.

Nyt sitten urakoitiin sisällä, suursiivoa ja huonekalujen siirtelyä. Verhojen ripustelua ja pölyjen pyyhintää. Muutaman kuvan nappasin yläkerran etuhuoneesta.

Naruverhot ostin talvella Hemtexin alesta neljällä eurolla, kukkaruukku on Ikeasta ja kynttilänjalat maalasin jo talvella. Lipasto on ostettu joskus vuonna 1978 (?) Pelastusarmeijan kirpparilta, umpipuuta ja hyvässä kunnossa edelleen.

Lipasto on saamassa hieman väriä pintaansa ja uudet vetimet. Molemmat on jo hankittu, mutta toteutus on vaiheessa. Takana näkyy vanha sänky, jonka ostin entisiltä naapureilta. Siihenkin on tulossa uusi maalipinta. Vaaleanpunaisen maton vieressä on Rinsessan tekemä vihreä matto, mutta se ei näy kuvissa (pahus).

Katto on suunnitelmissa maalata valkoiseksi ja lattia on vielä harkinnassa. Kovin keltainen se on, mutta saa nähdä sitten kun katto valkaistuu, että miltä silloin näyttää.

Näkymä on lipastosta oikealle. Työkaverini lahjoitti itselleen tarpeettoman sohvasängyn jo talvella, mutta nyt vasta se kasattiin paikoilleen. "Sohvapöytä" on peitetty kamalan ryppyisellä liinalla. Pöytä on jonkun koneen tai laitteen puinen pakkauslaatikko työpaikkani roskiksesta. Se on saanut jo pyörät alleen, mutta maalaus on siinäkin vasta vaiheessa. Vanha nalleni on päässyt sohvan päälle loikoilemaan. Ikää sillä taitaa olla jo lähemmäs 60-vuotta, ellei ylikin, koska sain sen lapsena käytettynä.

Meillä on muuten hyttysverkko on jokaisen sängyn päällä, se on loistava suoja kesällä kärpäsiltä. Mikään ei voi olla ärsyttävämpää kuin kesäaamuna noin kello 5.30 kärpänen/kärpäset pörrää naamalla. Siinä vaiheessa kun se on istahtanut 136. kerran nenänpäähän, niin vitsit on vähissä. Mieheni oli alkuun epäileväinen, kun se on liian romanttinen, mutta nykyään ei nukkuisi ilman sitä.

Asiasta viidenteen, en ole päässyt kommentoimaan kenellekkään mitään. Ilmeisesti bloggerissa on ollut muillakin ongelmia? Tietty juuri silloin ei mikään pelitä, kun vihdoinkin olen teidän blogeissanne käynyt, höh.


Mukavaa alkuviikkoa kaikille toivottelen, aurinkoa on luvassa taas myöhemmin tällä viikolla.