Munahulluttelua

Kananmunilla tietty, mitäs luulit. ;D

Pidän todella paljon kananmunista. Pidän keitetyistä, paistetuista, kokkelista, munakkaista, hyydytetyistä (ja suklaisista). Kaikki muut käy, mutta ei raaka. Isäni piti myös niistä ja joi usein aamulla "vitamiini-juoman" raakoja kananmunia, jaiks. Pääsiäisen aikaan on kivaa, kun niistä voi myös askarrella. Strömssöön innoittamana värjäsin luonnonmukaisesti.

+

=

Mun päähäni ei kertakaikkiaan mahdu, että punakaalista voi tulla sinisiä munia! Nämä vein mökkituliaisina ystäville. Instagramistani sivupalkista voit katsoa sipulinkuorilla värjättyjä munia, jotka vein työkavereille aamiaiseksi.

Sain Pepiltä arkikuvahaasteen, kiitos siitä. Nyt, kun pyhät on ohi, voi taas laittaa kuvia arjestakin. :)

Arkikuva 1/5

Tässä näette meidän kodinhoitohuoneen. Vähän on pientä pintaremonttia vailla vielä. Olen muuten a-i-v-a-n totaalisen kyllästynyt kaikkiin television kodin-kohennus-pintaremppa-talkoo-sisustusohjelmiin. Ei nappaa yhtään. Tämä arkitodellisuus on niin kovin kaukana siitä, että ihan oksettaa.

Heitän arkikuvahaasteen seuraavaksi satunNaisen Paulalle. Heillä on arki muuttunut täysin erilaiseksi, kuin ennen oli. 

Tässä on Pepin ohje haasteeseen:

eli yritän joka päviä nyt viiden päivän ajan kertoa edes yhden kuvan kera jotain päivästä.

(suoraan sanoen en oikein muista mikä olis se virallinen ohje -tai oliko sellaista- mutta minähän nyt muutenkin vähän säädän omiani, niin näin menköön)

Jos et Paula ehdi/jaksa/viitsi, niin sävellä tai jätä väliin. Ei paineita siis ollenkaan.

Vielä pienempiä yksityiskohtia

Tapasin sattumalta kirpparilla ihanan ystäväni Eliisan. Olen tutustunut häneen nukkekotiharrastuksen myötä. Piitkästä aikaa näimme ja heti tuli mieleen taas nukkekotoilu. On pitkä aika, kun viimeksi olen tehnyt mitään miniatyyrikoossa ja tuskin enää edes osaisin (näkisin) tehdä mitään.

Innostuksen vallassa puhaltelin pölyt pois nukkekodista ja nappasin muutaman vielä pienemmän yksityiskohdan, kuin edellisessä postauksessa...

On jotenkin ihan käsittämätöntä, että olen joskus jaksanut väkertää noin pieniä tillkutöitä. Niissä on muuten paljon isompi työ kuin 1:1-kokoisissa. Noin pieni tilkkutyö ei anna yhtään virhettä anteeksi.

Tätä tilkkupeittoa tein 8 tuntia. Siis yhden kokonaisen työpäivän. Pehmustettu sängynpääty oli nopea verrattuna peittoon.

Pitsiliinan olen virkannut kirjontalangasta ja kultakalamalja on lahja ystävältäni.

Kuohuviinikorkista tehty jakkara ja kukkapuut on erilaisista kynttilämansettien osista. Puulattia on tehty bamburullaverhon säleistä ja käsitelty osmovahalla.

Valmis kaappi on tuunattu maalaamalla shabbychic-henkeen ja pikkutavarat saatuja tai ostettuja.

Tuolit on tuunattu valmiista kalustosta, mutta pöytä on itse tehty bilteman sytykepuista. Miniatyyriruokaa en ole oikein koskaan oppinut tekemään kunnolla, kuvassa olevat on saatuja tai ostettuja taitavimmilta tekijöiltä.

Juttelimme Eliisan kanssa siitä, että kuinka me kummatkin pidämme todella paljon nukkekotoilusta ja tekemisestä. Eliisa sanoi, että hän kaipaa sitä nukkekoti-flowta. Niin minäkin todella paljon. Miten se muka aina on niin kiirettä tai muuta tekemistä, ettei ehdi tekemään sitä, mistä todella pitää? Viime aikoina on tullut liian paljon muistutuksia, että sitä "sitten eläkkeellä joskus" -tekemistä ei kannata ajatella.

Ehkäpä heitän syrjään muut kiireet ja paneudun oikein kunnolla flown vietäväksi.

Mistä sinä saat flow-fiiliksen niin, että tekeminen vie sinut täysin mennessään?

Riehakkaat pakettikortit

Jos kaipaat oikein piristävää askarteluhetkeä, tee pakettikortteja. Näitä iloisia kortteja on suorastaan riemullista suunnitella, leikata ja liimata - ne valmistuvat melkein itsestään.

Lainaus kirjasta Lahjoja rakkaudella, sivu 141.

Kierrätyskeskusksesta ostin ison kasan kirjoja vitosella. Mukana oli aivan mielettömän hieno venäläinen satukirja. Kuvituksena oli akvarellipiirustuksia (vai maalauksia?) ja olin aivan myytynä niihin. Yleensä olen todella nihkeä kirjojen palasteluun ja leikkaamiseen, mutta tämän kohdalla tein poikkeuksen.


Lahjoja rakkaudella kirjassa oli pakettikorttien ohje ja erilaisia sabluunoja niiden tekemiseen. Pisto sydämessäni leikkelin kuvia (kaikki pienet kuvat ensin, isommat jätin kortteihin tarveaineiksi) ja liimasin niitä käsin tehdylle paperikartongille. Kannattaa klikata kuvat suuremmiksi, jos haluat nähdä piirustukset tarkemmin.

 Piirustusten värit ovat herkulliset täynnä kevättä!

Jätin alareunaan tilaa kirjoitukselle osaan kortteja.

Synkemmätkin värit ovat kauniita mielestäni

Kiinnitysnauhaksi laitoin jämäpaloja jemmoistani.

Tekemisen huumassa löysin joskus ammoin varastoon ostamiani tarroja ja tein samalla periaatteella myös niistä pakettikortteja. Maailman helpointa arkartelua: liima tarra kartonkiin ja leikkaa se reunojen mukaiesti irti. Tee reikä reijittäjällä. That's it.

Kirjasta tehdyt pakettikortit vaativat sentään vähän suunnittelua, että mistä kohdasta leikkaa kuvan... Todella mukavaa askartelua työpäivän jälkeen. Pientä, helppoa ja nopeaa. Kirjasta napattu otsikko lupaa riehakkaita kortteja, mutta tiedä häntä. Olin vissiin vähemmän riehakas näitä tehdessä. Ehkäpä se seuraava satsi sitten on riehakkaampi.

Remppahommissa on tapahtunut edistystä, kohta alkaa saunan panelointi ja laatoitus. Ette muuten usko, että toivon todellakin sen valmistumista. En malta odottaa, että saisin työhuoneen taas käyttöön ja tavarat sinne järjestykseen. Unelmoin siitä, että kuinka helppoa askartelu voisi olla kunnon työtilassa, huoh.

Ihana valo, sinä olet aurinko!

Vanhanaikaiset paperimassamunat

Löysin kirpparilta Eva-Marie Wilken kirjan Lahjoja rakkaudella. Siihen oli kerätty kaikki ne tuunaus- ja askertelujutut, joita olen pitänyt to-do-listalla. Kauniiden kuvien inspiroimana päätin, että NYT on aika tehdä ne suunnitellut asiat. Mikäs sen helpompaa, kun mennä kirjaa läpi sivu kerrallaan ja tehdä vaan.

Kaksi paperimunaa ostin, mutta kaikki muut tarvikkeet ovat omasta takaa.

Maalasin ensin kirjavat massamunat askartelumaalilla ja päällystin munat kuivumisen jälkeen decoupage-liimalakalla. Näihin käytin mattalakkaa, pidän siitä enemmän kuin kiiltäväpintaisesta lakasta.

Päällystämiseen käytin lautasliinoja. Etualalla olevaan revin servetin paloiksi ja laitoin paloja sikinsokin. Rusetilliseen laitoin vain yhden kerroksen suorana, siis "suorana" niin kuin vaan voi kaarevan pinnan päälle laittaa.

Koristelin munat paljettinauhalla ja rik-rak-nauhalla. Napit on Tilda-sarjan haaraniittejä. Näitä kyllä olisi tehnyt enemmänkin, oli tosi mukavaa ja rentouttavaa näpräämistä.

Pikkuaskartelu oli mukavaa vaihtelua kun muuten viikonloppu meni panelien pintakäsittelyssä. Vedin valkoista saunasupia 170 metriä laudan pintaan. Valkoista saunaa pukkaa, ei voi mitään. :)


Kirjoituksen otsikko on suoraan kirjasta (sivu 17) ja suunnitelmissa on laittaa jokaisen kirjasta tehdyn jutun otsikoksi juurikin tuo kirjan otsikko. En kuvaa kirjan sivuja, koska en ole ihan varma, että miten nuo tekijänoikeudet asian kanssa menee. Oletan, että muutama kuva kirjasta on ihan ok, mutta jos kuvaan kaikki ja laitan tänne blogiin, niin siitä voi tulla sanomista. Tietääkö joku tarkemmin, että miten ne tekijänoikeudet tällaisessa tapauksessa menee?

Pikku-atsalea alkaa olla kukintansa loppupuolella, mutta ihanan herkkä ja kaunis se vielä on. Oikea hempukka.

Nauttikaa ihananasta auringonpaisteesta! Hetken jo luulin, että aurinko on mennyt hukan teille ihan kokonaan.

Vastaus Hortensialle, vihdoinkin

Sain jo ihan älyttömän kauan aikaa sitten haasteen Hortensia Hanttipatulta blogista Hillitön haalija ja purkamisen pakko ja nyt vasta vastaan siihen. Olen pahoillani viivästyksestä ja kiitos kivasta haasteesta!



1. Mikä on kunnianhimoisin käsityöhaaveesi?
Sen täytyy olla nukkekodit, ikuisuusprojekteja ja ei koskaan valmiita.

2. Mikä on ollut kunnianhimoisin toteutuneista käsitöistä?
Tää on vaikea, en oikein osaa päättää. Olen tehnyt muutaman (ehkä kymmenkunta) tilkkupeiton ja ne oli aika isoja, pienempiä useampiakin. Olen myös ommellut yhden hääpuvun ja muutaman villakangastakinkin.Olen tehnyt myös kettuturkin itselleni. Siinä oli noin kaksi kilometriä ommeltua saumaa...

Teininä tein villapaitoja neulomalla ja vähän myöhemmin virkkasin verhokapan ja paljon pitsiliinoja. Vielä vähän myöhemmin tein paljon ristipistoja ja maalasin posliinia. Puu-intarsiaakin olen tehnyt ja se on vaikeaa ja aikaa vievää. Tilkkupeittoja teen vieläkin, mutta en muita lainkaan. Kaikki olisivat ihan liian kunnianhimoisia nykyään.

Ehdottomasti haastavimpia ovat kaikki nukkekotiin liittyvät askartelut, ehkä siten myös kunnianhimoisia.

Tuikkukynttilän alumiinista tehdyt korkkarit nukkekotiin.
Tulitikku on kuvassa mittatikkuna.

3. Jos sinulla olisi aikaa ryhtyä tekemään käsitöitä, jääkö joskus aloittamatta, kun ei osaa päättää mitä?
Ei jää sen takia.Voin suunnitella aloittavani jotain, mutta päädynkin ihan johonkin muuhun.

4. Mitä käsitöitä teet mieluiten?
Helppoja ja nopeita.Sukat on hyviä terapiakäsitöitä. Nukkekotia tekisin mieluiten, mutta siihen ei rahkeet riitä juuri nyt. Se vie niin mennessään, etten tekisi mitään muuta.

Tilkkupeitto hieman pienemmässä skaalassa. Peiton koko on n. 8 x 10 cm.

5. Liittyykö ammattisi käsin tekemiseen?
Ei ja juu. Piirrän työkseni tietokoneella ja siinä on tekemisen prosessi hyvin samantapainen kuin käsitöissä. Onhan sekin käsillä tekemistä, vaikka työvälineenä on hiiri.Olen kyllä ollut kansalaisopistossa opettajana, mutta en enää.

6. Vallitseeko työpisteessäsi (tai missä ikinä välineitä säilytätkään) totaalikaaos vai narskuvanpuhdas säntillisyys?
Totaalikaaos. Se taas johtuu siitä, että meillä on rempan takia totaalikaaos koko kodissa. Vielä minä nousen ja näytän, että säntillisyyttä löytyy täältäkin! Haluan säntillisen.

Rautalankapunottuja koreja nukkekotiin.

7. Mitä käsityömateriaalia sinulla on varastossa valmiina odottamassa, mutta et ole koskaan siitä tehnyt mitään? Kauanko olet sitä säilönyt?
Voih, onko pakko vastata? Lankoja, nauhoja, papereita, tilkkuja, kranssipohjia, höyheniä, nahanpaloja, nappeja... You name it and I have it. Liian kauan hilloan kaikkia tarvikkeita, jotka liittyy käsitöihin.

Pitäähän niitä olla varastossa siihen, kun inspiraatio iskee. Se on taas ihan eri juttu, että löytääkö niitä tarvittaessa. Liityy siis vahvasti kysymykseen kuusi. Sekin on ihan eri juttu, että osa tarvikkeista on niin ihania, että niitä ei raaski käyttää lainkaan...

8. Millaisessa mielentilassa teet käsitöitä? Korskuen kohti kunniakasta lopputulosta kaamealla faartilla? Nautiskellen ja rauhoittuen? Miten?
Flow iskee joskus (nykyään harvemmin) ja silloin ei lasketa aikaa eikä ruokaa. Teetä pitää olla.
Useimmiten nykyään teen käsitöitä terapiana ja aivojen tyhjentäjänä. Pitsisukkien teko on siihen ihan parasta. Tarpeeksi helppoa, ettei aivot rasitu, mutta sen verran on laskemista ja kaavion seuraamista, että pää ei ehdi täyttyä muista ajatuksista.

9. Nyt alkaa mielikuvitus loppua näiden kysymysten kanssa, mutta oletko sinä keksinyt joskus jonkin mielestäsi aivan uuden idean tai toteutustavan käsitöissä?
Njaah, tuskin. Kerran tein säkkituolin nukkekotiin ja sitä en ole nähnyt muilla.

Neulon nurjan silmukan väärin, en osaa muuten. Mulla on aina lanka puikon edessä ja siitä tulee lopputuloksena kierretty nurja silmukka. Siis sama kuin takareunasta neulottu oikea silmukka, mut peilikuvana, kun kerran on nurja...

Hortensian kunniaksi itsetehtyjä hortensioita nukkekotiskaalassa.

10. Minkä kouluarvosanan antaisit käsityötaidoillesi?
Saman kuin koulussa aina, 9. Vaatimaton kun olen, etten kymppiä, heh.

11. Mikä on sinulle rakkain, jonkun muun tekemä, käsityö?
Isäni isoisän tekemä tallilyhty ja iso arkku, molemmat ovat rakkaita.


Haasteen säännöt kuuluvat näin:
Kiitä ja linkitä bloggaaja jolta sait tämän haasteen. Jokaisen haastetun henkilön täytyy vastata 11 kysymykseen, jotka haasteen antaja on esittänyt ja postata vastaukset blogiinsa. Valitse sitten viisi uutta haastettavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 11 uutta kysymystä joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait tämän.

Oikaisen muutaman mutkan ja en keksi uusia kysymyksiä (laiskuuttani), Hortensian kysymyksillä siis mennään (ne löytyy suoraan listattuna Hortensian tästä postauksesta) ja haasteen heitän seuraaville:

Satunnainen, Paula

Tää ois tän koti, Kirsi

Viima, Margit

Mamma Mäkinen, Eliisa

Kristallin kirkkaat ideat, Nipsu

Jos et ehdi, viitsi tai ei muuten vaan huvita vastata haasteeseen, niin ei haittaa. En ota nokkiini. :)

Nyt on enää kaksi haastetta vastaamatta....

ME! ~ Luukku 20

 

****************************

Luukku 20

Teema: Päällystellen

****************************

Säilykepurkki on omasta roskiksesta, (kun naapurin roskiksesta ei löytynyt :) minisypressi marketista ja muut tarvikkeet omista kaapeista. Paperi on liimattu purkin ympärille ja sypressi ahdettu purkkiin. Kynttilän jalkoihin ja sypressin ympärille on sidottu rusetit nauhasta. Ja tämän pikaisempaa tuunausta ei voi olla. :D

Klikkaa itsesi myös Töllille. Mitä ihmettä siellä tapahtuu?

ME! ~ Luukku 19

**************************

Luukku 19

Teema: Helmeillen

***************************

Helmipussin tyhjennys

Varastoihin on kerääntynyt erilaisia helmiä, joille ei ole ollut mitään järkevää käyttöä. Rautalangasta vääntelin koristeita, kuuseen tai lahjapakettien päälle. Vanha idea, mutta itselle yllättävät väriyhdistelmät toimii yllättävän hyvin. Pitäisi enemmänkin rikkoa rajoja, väriorjuus voi joskus olla liian rajoittavaa.
Suurin osa näistä helmistä on kotiutunut meille jonkun muun  tuotteen mukana tai kirpparilta ostamieni "romupussien" sisällä. Näissä romupusseissa on ollut joku muu, jonka takia olen sen halunnut ostaa... Voi siis melkein sanoa, että roskiin meneviä olisivat olleet, mutta eihän tällainen jemmari voi mitään pois heittää. :D

 

Kipaiseppa Töllille katsomaan, että mitä Eve on helmeillyt.

Jouluun on enää viisi yötä, kiireet sen kun lisääntyy. :O

ME! ~ Luukku 16

 

****************************

Luukku 16

Teema: Villi kortti

****************************

Höyhenen kevyttä

Höyheniä jouluksi? Miksikäs ei?

Varastoja pöyhiessä löytyi höyheniä, nappeja ja helmiä ja niitä pyöritellessä putkahteli tämän näköisiä kuusen koristeita. Todellinen villi kortti, suunnittelematon ja harottava hassuke.

 Sidoin höyhen nipun ohuella rautalangalla yhteen, pujotin langan helmestä molempiin suuntiin (lenkki) ja jäljelle jääneellä pätkällä ompelin kaksi nappia vastakkain peittämään höyhenien karat.

Siinä se, taas kerran helppoa ja nopeaa, askartelua just miun makkuun. Töistä tullessa, pyykinpesun, ruuanlaiton ja yleisen hommailun jälkeen kun istahtaa sohvalle, niin silloin ei aika riitä eikä aivot pysty kuin helppoon ja pikaiseen värkkäilyyn. Tämä on juuri sitä.

Evelläkin on Villi kortti, otsikosta päätellen on jotain pelottavan haisevaa, hui!

ME! ~ Luukku 15

****************************

Luukku 15

Teema: paketointi

****************************

Lahjarasia

 Tänä vuonna paketoidaan pikkulahjat rasiaan. Kolmioksi taiteltu ohut kartonkirasia on supernopea ja superhelppo toteuttaa.

Paketti on etupuolelta tämän näköinen:

Ja sivulta se on tämän näköinen:

Taittelumalli on yksinkertaisuuden huippu:

• Suorakaide taitetaan ensin kahtia keskeltä ja sen jälkeen molemmat sivut viistosti keskelle siten, että keskelle muodostuu salmiakkikuvio. (kuvassa olevan rasian pohjan koko on n. 10cm x A4-pystykoko)
• Taitteet kannattaa nuutata (= paina sukkapuikolla tai ruokailuveitsellä viivainta vasten taite), jotta taitoksista tulee siistit. 
• Tee reijät reunoihin kolmion keskelle (eikä kuten minä mihin sattuu tai jos teillä asuu insinööri, niin sekin on hyvä laittamaan reijät keskelle siihen mihin pitääkin) ja pujota reijistä nauha, jolla solmit lahjarasian kiinni. 
• Rasian voi halutessa koristella. 

Valkoisen rasian kultainen lumitähti on suklaarasiasta työpaikan kahvipöydästä viime joululta (ihme jemmari!), kuten myös kultainen nauhakin. 

Kukkakoristeet on puolestaan hankittu Espoon kierrätyskeskuksesta, jossa työntekijät olivat tehneet valmiita askartelupusseja puretuista silkkikukista. Ostin niitä syksyllä muutaman pussin varastoon. Muistaakseni hinta 1,50/pss ja siinä on melkoisen paljon tarviketta. 

Hyvä idea myös itselle on katsella kirppareilla myytäviä silkkikukkia "sillä silmällä". Skräppäykseen myytävät kukka-aihiot ovat yllättävän kalliita, kun niitä joskus olen katsellut. Ainakin tälläiselle satunnaiselle käyttäjälle.

Pari muutakin tein eri mallilla. Laitoin kuvat, vaikka ovatkin kovin kesäisiä.  
No onkos tullut kesä nyt talven keskelle? :D

Kurkkaa myös mitä Evelle kuuluu tänään!

Ai niin, viime vuonna laitettiin paketit kangaspusseihin, melko kivoja nekin oli... -kliks-