Syksyn suunnitelmia

Kuinka kauan sinä kestät keskeneräisyyttä?

Mulle tuli stoppi kesäloman jälkeisellä viikolla, melkein 3 viikkoa sitten. Palattiin maalta kaupunkiin neljän viikon jälkeen ja silloin sanoin Insinöörille, että nyt riitti.

Kimppu Ystävältäni!

Meillä on kaupunkikodissa odoteltu kellarin remonttia (taloyhtiön juttuja) kohta kolme vuotta. Kellari on lämmintä varastotilaa maalatulla betonipinnalla ja sinänsä ihan älyttömän hyvä juttu. Siellä on ollut jos jonkinlaista verstasta pystyssä, listojen maalausta, askartelutilaa, jopa aitoja on kasattu siellä kaatosateen aikana. Hävettävän vähän olen käyttänyt sitä talv(i)en aikana. Tällä hetkellä siellä on epämääräisiä laatikoita, pussukoita, työkaluja, kompura, lautoja ja kenkävarastoni. Tilaa siellä on on noin 30 m².

Sinne on suunnitteilla mm. kakkos-olohuone, tv:n katselupaikka. Ja nyt näyttää siltä, että se remontti siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Ja se riitti mulle.

Oijoi, mikä väri!

Tunnen ihmisiä, jotka eivät voi sietää sekasotkua, tavarapaljoutta tai keskeneräisyyttä. (kukkuu Eve, tuutko siivoamaan! ;) Itseäni se ei ihmeemmin häiritse. Tai siis häiritsee, mutta kun tiedän jossain vaiheessa siihen tulevan muutoksen, niin osaan sietää sitä.

Ongelmani on se, että huonekalut alakertaan on jo valmiina. Yritäppä tunkea 100 m²:n tavarat noin 70 m²:öön. Siinä se, kaaos valmiina. Viime talvinen kampanjani "Turhista tavaroista eroon" oli juuri tätä tavarapaljouden ahdistusta. Oirehtimista siis oli valmiiksi jo ennen stoppia.

Nyt olen päättänyt, että otamme alakerran käyttöön pienellä pintaremontilla. Maalaan seinät, puunaan lattian ja laitan väliseinän verholla. Lattia vuorataan matoilla, niitä riittää jo valmiiksi täältä Maalta, räsymatto poikineen. TV, toinen sohva ja nojatuolit siirtyy alakertaan. Samoin sohväpöydäkseni ostama matka-arkku ja kirjat muuttaa alakertaan. Jos ja kun se isompi remontti tulee, niin silloin arvioidaan tilannetta uudelleen.

Kumpaan ryhmään sinä kuulut? Kestätkö keskeneräisyyttä ja/tai tavarasotkuja vai meneekö järki, jos asiat ei heti tapahdu tai järjesty?  Onkohan vastaukset fifty-sixty, vai kuulunko vähemmistöön?

Alunperin suunnittelin, että olisin kirjoittanut postauksen jokasyksyisistä tunnelmista, mutta koska Nipsu "varasti" kirjoitukseni, niin voitte kätevästi käydä lukemassa ne fiilikset sieltä. ;D;D

Kommentoin siihen postaukseen, että en minäkään koskaan pääse niille kursseille, joihin haluan, mutta tosin kävi. Pääsin opistomme huonekalujen entistäminen ja uudistaminen kurssille. Tarkoitukseni olisi kunnostaa Veikko paraatikuntoon talven aikana. Innoissani olen asiasta. Jos Veikko on kurssille liian suuri projekti, niin joku muu pienemmistä sitten... niitähän meillä riittää.

Intiassa kuukin on kummempi, oo-hiio-hoi!

Nyt menen nauttimaan kertalämmitteisen saunan lempeistä löylyistä, pöllien siirtelyn jälkeen lihakset kaipaa rentoutusta. Leppoisaa lauantai-iltaa kaikille teille.

Joko osallistuit edellisen postauksen arvontaan? Hopotihop, kipinkapin.

Ramsign arvonta!

Arvonta on päättynyt 22.8. klo 12.00

Sain minäkin Tanskalaiselta Ramsignilta tarjouksen järjestää blogissani arpajaiset. Kivaa!

Palkinto: Ramsign numeroemalikyltti oman valinnan mukaan. Numero voi olla 1-5 merkkiä pitkä. Itseäni kyltit miellyttävät kovasti ja käsityöläisen taustan omaavana arvostan sitä, että kyltit tehdään käsityönä. Tutustu linkistä erilaisiin malleihin, sieltä löytyy valtavasti kuvia erilaisista kohteista ja malleista.

Arvonnan säännöt ovat tutut:

Yksi arpa kommentista tähän postaukseen

Kaksi arpaa, jos olet lukijani tai liityt lukijaksi ja kommentoit

Kolme arpaa, jos vielä edellisten lisäksi linkität arvonnan sivuillesi.

Linkitykseen voit valita minkä vain kuvista.

Laita kommenttiin, että monellako arvalla osallistut, kiitos.Toivon osallistumista myös blogittomilta/nimettömiltä. Jätä kommenttiin vain joku nimimerkki, josta sinut tunnistaa.

Arvonta päättyy maanantaina 22.8. ja voittaja ilmoitetaan sen jälkeen.

Onnea arvontaan kaikille!

Kateellisen panettelua, pohdintaa ilmiöistä

Touhuan kotona niitä näitä, tiskikoneen täyttöä, vähän järjestelyä, keitän kupin teetä. Istahdan koneen ääreen ja alan selailla blogeja. Yhdellä on upeita valokuvia, toisella järjettömän kaunis ja siisti koti, kolmannella syntyy mielettömän upeita käsitöitä sormia napsauttaen. Neljäs taas on NIIN onnellinen ja kaikki asiat elämässä on NIIN ihanaa..

Pikku hiljaa alkaa nousta ärsytys takaraivossa. Huomaan, että kärsin blogikateudesta.

Täysin järjenvastaista ja niin hemmetin turhanaikaista! Miten voi olla, että aikuinen ihminen, kohtuullisella järjellä varustettu keski-ikäinen nainen taantuu pikkulapsen tasolle? Mä en ala!


Käykö teille koskaan niin?


Toki ymmärrän, että maailmassa on noin ziljoona parempaa valokuvaajaa kuin minä. Ja voisin harjoittelemalla ehkä minäkin tulla paremmaksi. Mistä moinen kateus kauniista valokuvista?

Ymmärrän myös sen, että se siisti ja kaunis koti ei aina ole niin. Silottelenhan minäkin. Rajaan kuvista kammotukset ja puolestaan otan kuvia vain silloin, kun olen siivonnut. Miten niin eivät muutkin tekisi samaa? Miksi en muka tajua sitä ärsytyksen noustessa?

Kateus voi olla terveellistäkin, innostaa itseään parempiin suorituksiin, tekoihin tai sanoihin. Blogikateus on kaukana siitä. En koe samanlaista ilmiötä muuten kuin blogistaniassa. Tai no, ehkä joskus harvoin muuallakin, mutta miksi virtuaalimaailma nostaa minussa kiukuttelevan pikkulapsen esiin. Liittyykö se siihen samaan kategoriaan, että anonyymina on helppo huudella kommenttilootiin ja keskusteluihin törkeyksiä, joita ei ikinä muuten tekisi? Miksi on niin vaikeaa olla tavallisilla elämän pelisäännöillä virtuaalimaailmassa?

Toivon, että ette käsitä tätä kirjoitusta väärin. Rakastan blogiyhteisöä, iloitsen ja suren blogiystävien kanssa ja olen onnellinen jokaisesta kommentista, jonka annatte. Kirjoitus on vain pohdintaa ilmiöistä täällä blogimaailmassa. Kummallisuuksia, joihin en törmää kasvokkain maailmassa.

Olisi mukava kuulla teidän mielipiteitä asiasta. Löytyykö muita kateellisia vai olenko ainut?

Tänään!

Restaurointia

Kortti - tehty.
Vieraskirja - tuunattu.
Aterimet, viinilasit, paahdin, patjat ja viirit - mukana.
Mekko - pienennetty.
Kengät - sovitettu ja testattu kuudet viikon aikana. (kaikki lähtee mukaan)
Poppikone - tuunattu ja testattu (Insinöörin juttu)
Loppuillan musiikki - kuunneltu Finnhitsit, Abbaa, ja Poika Saunoo - valittu parhaat CD:lle.
Asuntoauto- tulossa jo.
Muistilappuja siellä täällä, koti kaaoksessa, perjantaina tiukkaa kokkausta - loistavaa!

Kaikki on valmiina - kaasokin lähes.

Mikä kumma siinäkin on, että juhliin valmistautuminen vie nykyään viikon?
Push-up, stay-up, tummy control, vahaus, itsestään ruskettava, kynsinauhat, kynnet, lämpörullat, suoristusrauta, hiuspuuteri, hiuslakka, kuorinta, rasvaus, valokynä, hajuvesi, korut... Rekkakuormallinen tavaraa pitää ottaa mukaan yhtä iltaa varten ja joka hemmetin ilta pitää jotain muistaa tuunata, restauroida tai nyppiä. Onneksi juhlia on nykyään melko harvoin. Työuupumus iskisi jos useammin olisi. ;D

Poikkesin Mummun huushollin Villa Lillassa pikaisesti. Lupailin talkoonaiseksi itseni, mutta sillä mimmillä on niin tajuton draivi päällä, että eipä paljon talkoiltavaa enää ole. Jos vaikka syssymmällä sitten puutarhaa ehtisin tonkimaan (ja jos selkä asettuu osteopaatilla...)
Muutaman kuvan nappasin, Lilla on ihana!

Mukavaa viikonloppua kaikille teille, minulla on taatusti kivaa! Paras ystäväni menee naimisiin ja tiedossa on kyyneliä (onnesta), naurua, tanssia, härkää, rapuja (mol. ed. syötäviä), kuohuvaa, salakapakkaa, latotansseja, rautalankabändiä, puheita, lauluja.... oijoi, ei malttaisi odottaa lauantaihin asti!

PS. Uusia lukijoitakin on tullut, mutta en näe, että ketä. Lämpimästi tervetuloa kaikki!

Ja en pääse kommentoimaan edelleenkään kaikille joille haluaisin, en edes anonyymina. Ärsyttää. :[

Eve, sullekin olen yrittänyt monta kertaa, mutten pääse. Pitäiskö muuttaa taas pop-upiksi?