perjantai 28. tammikuuta 2011

Haastetta kehiin!

Mitä ihmettä tapahtui, kun olin viikon pois koneelta?

Uusia lukijoita kasapäin, tunnustuksia haasteella. Pitäisi varmaan olla useammin viikon tauko. Ties kuinka monta lukijaa olisi vuoden lopussa! ;D 

Lämpimästi tervetuloa kaikki uudet lukijat ja kiitokset Pepille Mummun Huusholliin tunnustushaasteesta!







Kiitos ja kumarrus, mutta nyt jäin miettimään, että mitä uskallan tunnustaa. Ehkä pitää mennä vaan tunteella...


  1. Olen totaalinen itkupilli.
    Itken ihan mistä vaan ja ihan minkä asian takia vaan: ilosta ja surusta (myös toisten iloista ja suruista), kauniista musiikista, koskettavasta taulusta.Vincent Van Goghin Sininen huone sai padot auki Lontoon Tate Galleryssa monta vuotta sitten ja vieläkin muistan sen sielua koskettavan hetken, mutta tänä paivänäkään en ymmärrä, miksi reagoin siihen siten.
    Itken kirjaa lukiessa (viimeksi tänään), elokuvaa katsoessa ja teatterissa. Suvivirsi on ihan "kauhea", en pysty laulamaan sitä lainkaan nyyhkimiseltäni.

  2. Jään koukkuun erilaisiin TV-sarjoihin.
    Ensimmäinen oli Twin Peaks silloin joskus 20v. sitten, kun poikani oli vauva. Jossain vaiheessa siitä esitettiin jaksoja 2 kertaa viikossa (ke ja la?), välipäivien öinä näin omia jaksoja unissani. Pettymys oli kyllä paha kun katsoin sitä uusintana myöhemmin. Jäi katsomatta.
    Viimeisin oli Master Chef Australia. Itkin sitäkin katsoessa, kun viimeisessä jaksossa voittaja selvisi. Jep, pitää paikkaansa. Suomalainen versio samasta ohjelmasta oli paha pettymys.

  3. Olen kouluttautunut viiteen eri ammattiin.
    1990-luvun laman kasvatti siis. Minulla on ollut noin 25 eri palkkatyötä ja yli kymmenen erilaista vapaaehtoistyötä. Sain ensimmäisen vakipaikkani 41-vuotissyntymäpäivänäni ja minulla oli ensimmäinen kokonainen palkallinen kesäloma 3 vuotta sitten.

  4. Minulla on kenkiä.
    Lakkasin laskemasta kun parien määrä ylitti 70. Reissusta tällä viikolla ostin 2 paria lisää. Mutta, mutta, paha saa aina palkkansa! Sain kolmisen vuotta sitten pahan jalkapohjan jännetulehduksen, enkä voi käyttää kuin muutamaa paria kengistäni. :(

  5. Näen tajuttoman paljon unia.
    Muistan nähtyjä unia vielä vuosien päästäkin. Unet voi olla ihan mitä vaan aiheita (usein ihan päättömiä, joilla ei ole mitään kosketuspohjaa todellisuuden kanssa). Näen toistuvia unia ja unta nähdessäni yleensä tiedän, että tämä on unta. Jos herään, niin pystyn nukahtamaan uudestaan ja jatkamaan näkemääni unta siistä, mihin jäin. Uneni ovat aina värillisiä.

  6. Olen käynyt kirppareilla koko elinikäni.
    Ensimmäiset huonekalut ostin kymmenen vuotiaana (äiti maksoi) ja minulla on vieläkin se pöytä ja lipasto. Nykyään ärsyttää useimmiten se, että kirppareilla pyydetään ihan liian suurta hintaa ihan mistä vaan. Mottoni on ollut aina se, että myy sillä hinnalla, minkä olet valmis itse maksamaan samasta tavarasta, jos olet ostajana.


  7. En ole koskaan elämässäni juonut kahvia.
    Maistanut olen, mutta tee on mun juttu. Sitä meneekin sitten noin 10 mukillista päivässä.
Ei jatka haastetta eteepäin tällä kertaa, mutta

Mukavaa viikonloppua kaikille!

7 kommenttia:

  1. Alkoi naurattaa tuo itkeminen, mä olen samanlainen, nyyhkin milloin mitäkin ja nieleskelen kerhojen, tarhojen ja koulujen juhlissa :D
    Ja iän myötä vaan pahenee!
    Sit kun oon satavuotias, kaikki odottaa jo suurella antaumuksella, että astuis ny jo banaaninkuorelle tuokin itkupilli :DD

    VastaaPoista
  2. Kiitos tunnustuksistasi, niistä tuli hyvä mieli, ei vähemmän siksi, että olen itsekin tunneihminen ja kova kyynelehtimään. Ehkäpä sun monet unet liittyvät samaan asiaan, hyvään tunneyhteyteen. Tykkään pähkäillä unien tunnelmia ja sisältöjä! Sitten vielä yksi asia, häpeän kirpputoreilla kun en voi pidättäytyä ihmettelmästä korkeita hintoja ääneen ja toisaalta koen myötähäpeää ihmisten ahneudesta pyytää joskus enemmän käytetystä kuin uudesta! Kiitos näistä seitsemästä! Hyvää viikonloppua! =)

    VastaaPoista
  3. Kuinkahan moni meistä loppujen lopuksi onkaan tuollainen/tällainen itkupilli...
    Pojan joulujuhlassa silmiä (salaa) pyyhkiessäni ajattelin kauhulla tulevaisuutta: ensi kevään kevätjuhlaa.. kuudes luokka loppuu ja koulunvaihto edessä - kaikki kuutoset kukitetaan yksitellen juhlakansan edessä ja sitten tulee suvivirsi... BYÄÄÄÄÄÄH! Täytyy alkaa jo psyykata itseään tulevaan :)
    Huhhei, ihania tunnustuksia!

    VastaaPoista
  4. Mukavia tunnustuksia. Ja juuri eilen viimeeksi tirautin kyyneleen minäkin eskarilaisemme Pk:n juhlissa...Ystäväni on kuin villasukka..olen vielä pikkuinen...tirsk'
    Ja tirskahtelin myös Master Chefin lopussa :)))
    6. kohtaan yhdyn täysillä ! Muistan olleeni n. 8 v. myymässä kirppiksellä itse 70-luvun alussa.

    VastaaPoista
  5. Tulin vastavierailulle. Uppouduin blogiisi täysin, en ole tainnut aiemmin vieraillakaan! Hauska lukea kuvauksia toisesta kuten nämä viimeiset seitsemän ja maanisuuden juttu! Joulukalenteri oli hieno+hauska!

    VastaaPoista
  6. Nyt oon tunnustanut. Suorastaan ripittäytynyt.

    Toi kahvijuttu oli mulle ihan uus! Olin siinä uskossa, että oot nuoremapana juonut kahvia. :O

    VastaaPoista
  7. Kiitos kommenteista! Ihanaa kun niin moni on samoilla ajatuksilla, hengenheimolaisia. :D

    Olivieno: kiva kun tykkäsit ja tervetuloa joskus uudelleen.

    Tinuhe: No coffee, never. Se on pahaa... ;D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!