Mätämuna

Sen ainoan kerran kun unohdan istuinpäälliset ulos, tulee yöllä sade. Aamu alkoi siis lupaavasti. Kiikutin litimärät päälliset narulle kuivumaan ja keitin vettä aamuteetä varten. Tee oli loppu. Siis se ainoa ja oikea earl grey, jolla aamu lähtee oikealla tavalla käyntiin.

Löysin kaapista uskollista ystävää, mutta ei edes viisi kuppia sitä auta korvaamaan kunnon tujausta bergamottia. Nälkä alkoi kurnia ja ajattelin paistaa pari munaa leivän päälle. Toista munaa rikkoessa paljastui kuoren alta tummanvihreää limaa. Mätämuna heti aamusta on vielä pahempi kuin märät päälliset. Yökkäilystä selvinneenä tuuletan rikinkatkua talosta ja mietin, että mitähän seuraavaksi.

Tässä tilanteessa ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa: mennä nukkumaan ja aloittaa päivä alusta tai jatkaa pystypäin kohti seuraavia katastrofeja. Hylkäsin ensimmäisen, koska earl greytä ei vieläkään ole kaapissa. Jatkan päivää tekemällä sipulipiirakan ja kerron tuloksista jos kyyneltulvan tyrehtyessä siihen kykenen.

Lomalorvailija on saanut palkkansa. Heti ollaan kostamassa, jos vähän hellittää.