torstai 1. marraskuuta 2012

Tuolit löysi kotinsa, tunnustan


Kun kissa on Helsingissä, niin mitä tekee hiiri: syöksyy kirpparille ja ostaa neljä uutta tuolia ruokapöydän ympärille. No ei se ihan tarkalleen ottaen noin mennyt. Kerroin kyllä Insinöörille, että teen tuoleista tarjouksen ja jos se hyväksytään, niin sitten ostan.

Oli kyllä todella lähellä, etten ostanut samantien, kun ne näin. Maltoin odottaa kuitenkin viikkotolkulla (siis oikeasti odotin 5 päivää) ja käytin harkintaa ostoksessani. Olen ilmeisesti tulossa järkevämmäksi (lue vanhenen). Näiden kohdalla se oli kyllä käsittämätön juttu. Tassujalkojen kutsu kyllä kuului kovana kaikki ne harkintapäivät.

No, mitäs sanotte? Kannattiko?




Kuva on kyllä melkoisen kummallinen. Mun kännykkäkamera on ihan mottipäinen, kuvaa ei ole käsitelty mitenkään. Tollasia seepia-kuvia se ottaa ihan itekseen tavallisilla asetuksilla. Takana näkyy myös kirpparilta jo muutama vuosi sitten ostettu umpitamminen ruokapöytä. Sen tyyli ei ole lähellekään samaa kuin näissä tuoleissa, mutta minua ei asia haittaa.

Tuolien puuosien väri matsaa pöydän kanssa hyvin, mutta tuolien raidalliset päälliset on menossa vaihtoon. Niiden väri on oikeasti (toi kuva ei sitä kyllä kerro) aika kiva, raidat haaleaa vaaleanpunaista ja harmaaseen menevää valkoista. Ihan ok, muttei käy meille mitenkään. Vähän nuhrusetkin ne on ja ajattelin laittaa vähän pulleutta lisäpehmusteella.

Tuolit ovat hyvässä kunnossa. Ne ei nitise, keiku tai huoju yhtään ja maksoin niistä 25 €/kpl ja pöytä maksoi aikoinaan 68€. Koko ryhmän hinnaksi siis tuli 168€. En pidä hintaa pahana ollenkaan.

***

Sain Paulalta tunnustuksen, kiitos! Tunnustan siis muutakin kuin tuolien oston. :)



Aurinkoa totisesti tarvitaan tänne pimeyteen.

Tunnustuksen saanut vastaa 7 kysymykseen ja jakaa tunnustuksen eteenpäin.
Lempinumero:
5
Alkoholiton suosikkijuoma:
Tee ja vesi
Lempieläin:
Linnut
Facebook vai Twitter:
Ei kumpikaan.
Intohimoni:
Vaihtelee. Tuolit?
Suosikkiviikonpäivä:
Sunnuntai
Suosikkikukka:
Mummon pioni Talossa Maalla.

Tylsä olen, enkä laita eteenpäin, vaikka pitäisi. Tää on jo niin monta vuotta kiertänyt blogeja, että anti olla.
***

Tuhannet kiitokset kaikille teille edelliseen postaukseen kommentoinneille! Laitan vielä muutaman jutun tarkemmin tähän loppuun siitä koko tapahtumasta. Löytö oli käsittämätön sattumien summa.

  • Käymme melko harvoin kirpparilla Even kanssa yhdessä ja nytkin menimme vain siksi, että olin jättänyt puhelimeni Evelle aikaisemmin. Meillä oli autossa kesärenkaat, keli oli kamala ja Eve tarjoitui tuomaan puhelimen meille. Sanoin siihen, että tule vaan, poiketaan samalla yhdessä kirpparilla.
  • Ovesta päästyämme Eve kysyi, että mitäs me täältä sitten oikeasti haetaan? Vastasin, että mitä eteen tulee.
  • Samassa pöydässä, kuin The Löytö, oli laatikossa muutamia Arabian kermakkoja ja sokerikkoja. Mulla on Maalla yksi yksinäinen sokerikko ja olen etsiskellyt sille paria. Niitä menin siihen pöytään katsomaan.
  • Viereisessä laatikossa pöydällä oli sekalainen läjä postimerkkejä, kirjeitä, etikettejä ym. vanhoja dokumentteja. Päällä oli tuo kuitti ja jostain syystä otin sen käteeni ja huomasin nimen Rintala. Näytin Evelle sen ja se alkoi nauraa ja sanoi, että se on pakko ottaa mukaan kun kerran on sama nimi kuin Fransulla. Vielä siinä vaiheessa kumpikin oli sitä mieltä, että kyseessä on samanniminen mies, eikä sukulainen.
  • Eve luki kuitin tarkemmin ja siinä kohtaa vasta huomasimme kotipitäjän ja kylän ja silloin iski tajuntaan, että EI VOI OLLA TOTTA!

    Vielä muutama epätodennäköisyys kuitin löytämisestä:
    • Kuinka monta kirppistä on Tampereen seudulla?
    • Kuinka monta kirppismyyjää on Tampereen seudulla?
    • Kuinka suurella tödennäköisyydellä juuri tämä myyjä sattui juuri tälle kirpparille juuri silloin kun me menemme sinne yhdessä?
    • Kumpikaan ei koskaan meistä pöyhi kirppareilla muovitaskuja, joissa on postimerkkejä tai muita vanhoja kuitteja.
    • Sukumme on hyvin pieni ja Tampereen seudulla asuu vain kolme perhettä meidän sukua ja kukaan meistä ei heittäisi tuollaisia pois tai myisi niitä.
    • Miten tuo kuitti on kulkeutunut ylipäätään Tampereen seudulle?
  • Kirppari ei kerro ostajille myyjän tietoja (hyvä niin, mutta tässä tapauksessa vähän huono) ja jätimme yhteystiedot myyjälle, jos vaikka häneltä löytyisi lisää Fransun papereita. Nyt elämme toivossa, että hän ottaa yhteyttä.


Taidan mennä tänäänkin kirpparille, kun tuntuu tuo munkki käyvän noin hyvin. Olisin sittenkin, ehkä, kuitenkin ottanut sen 12,2 miljoonaa lotossa. No jaa, onhan tuo kuittikin aika kiva. ;D


23 kommenttia:

  1. Viikkotolkulla :D
    Tiedätkö, se on justiinsa näin jos jotain OIKEIN paljon haluaa ja odottaa, niin 1 päivä = 1 viikko. Hyvä kun sait tuolit, ne ovat edulliset ja HIRMUKAUNIIT.
    Uskomaton kyllä vieläkin tuo teidän tarina, tuo on sitä kohtaloa sanon mä. Se paperi odotti just teitä. Ja ihanaa, että löysitte sen yhdessä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just niin, päivä on viikko odotellessa. :D

      Mä oon AINA halunnut tassujalkatuolit ja nyt mä ne sain. Ne on vaan niin jotenkin kauniit. Niistä vaan yleensä pyydetään ihan sikakallista hintaa, jopa huonokuntoisista.

      Poista
  2. Upea tuoli. Onnistuneet ostokset tosiaan. Ja hyvä harkinta-aika ;) Meille tuli pieni perheriita... joistakin mistä lie ulkovaraston tavaroista (kun se on niin julmetun ahdas). Käskin miehen heittää edes ne yhdet puukipot roskiin (kun en ymmärrä miksi niitä siellä säästää..) Mies tiuskaisi,että sieltä voisi ensimmäisenä muutaman tuoli heittää pois!! Heh. Eli joku on hieman kypsänä tuoleihin.... Kait mun täytyy alkaa luopumaan noista ylimääräisistä tuoleista. Toki ne yhdet 4kpl tuoleja ovat hänen isänsä ja äitinsä peruja, jotka siellä "lojuvat"...

    Tämmöistä tämä parielo ;) Mutta, Kiitos vielä perusteellisesta selvityksestä Rintala-kuittiteemalta. Ihan uskomaton juttu, joku kohtalon tarkoitus tällakin oli ... Se "kosketus" - Oletko katsonut uutta tv-sarjaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaas mitä Insinööri sanoi uusista tuoleista: mihin me ne entiset laitetaan. Jatkoi vielä, että kaksi ihmistä ja takapuolta ja ainakin 20 tuolia istua, heh.

      Joo, katoin yhden jakson ja nyt on tallennettuna toinen...

      Poista
  3. No voihan vitsit! Kannatti ostaa sanoo kissa sit mitä sanoo :)

    VastaaPoista
  4. Voi jeesus joo - koko hela hoito!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pöydän löysi Insinööri ja halusi sen ja mä taas löysin tuloit ja halusin ne. :)

      Menis nyt vaan toi remppa alta pois, niin pääsis kunnolla nauttiin niistä.

      Poista
  5. Synti ja häpee olis olllut jos olis jäänyt ostamatta!

    Ja mä sanoin jo, että se oli niin tarkoitettu, sanon vielä uudestaankin : D
    *ja Fransu siellä jossain myhäilee*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen siis synnitön, hallelujaa! ;D

      Johdatusta se oli, kuten sanoit. Neula löytyi heinäsuovasta.

      Poista
  6. Ihanat tuolit! Miten kummassa maltoit mielesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitä mä vähän itekin ihmettelen, että maltoin. :)

      Poista
  7. Hyvä kun maltoit pitää mietintämyssyssä tuolien oston tosi piiiiiiitkän ajan,sen lisäks että sait nuo vastustamattoman kauniit tuolit puoli-ilmaseks niin vallan mahdottoman hyvällä omallatunnolla saat tuntea itsesi vastuulliseksi kuluttujaksi,niin mä ainakin teen jos satun jotain ostosta harkitsemaan minuutin tuumaustaukoa pitempään:D
    Saas muuten nähdä tuntuuko kirppislöydöt sun mielestä tän jälkeen "ihan kiva"-löydöiltä,hirmuisen vaikea kuvitella mikä löis lähellekään laudalta ton kuitin,ihan mieletön sattumus/johdatus/tarkoitus...
    Mäkin pidän peukut pystyssä että myyjä ottaa yhteyttä,niin hykerryttäviä kuin salaperäiset jutut onkin niin niillä on taipumus jäädä hieman vaivaamaan mieltä:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmettelen vieläkin, että hinta oli noin hyvä. :)

      Löysin "ihan-kivat-sarvet" eilen. Ehkä olisin ollut enemmän innoissani vaikka viime viikolla, kuin nyt noiden löytöjen jälkeen. :p

      Poista
  8. Tassujalkahuonekaluja kannattaa ostaa aina. Uskomattoman halvalla sait : ) Luin kuittijutusta ja se on ihmeellinen tapahtuma. Ei noin voi käydä kuin saduissa : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tassujalat on ihania ja yleensä hirmu kalliita. Säkällä osui tällä kertaa. :)

      Sadulta se tuntuu vieläkin. Kun laitan sen kuitin kehykseen, niin taakse on ihan pakko kirjoittaa tarina sen löytymisestä. Saa jälkipolvetkin sitä joskus ihmetellä. :)

      Poista
  9. Siis tämä on nyt taas niin vahva vahvistus (tautologia on tehokeinoista tehokkain) sille, mitä aina sanon, että kirpputoriasiointi on henkimaailman puuhaa! Tuossakin kuittitapauksessa ei voi mitenkään, siis mitenkään tietenkään, olla sattumasta kyse - eihän tollasia sattumia oo ees olemassakaan. ;)

    Ja tuolit nyt on aivan mahtavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tautologiaa tai ei, niin kirpparilöydöt on ihan oikeasti henkimaailman juttuja. Olet NIIN oikeassa siinä.

      Kuten sanoinkin jo postauksessa, niin ehkä kuitenkin se lottovoitto olisi ollut mieluisampi. Yhtä epätodennäköisiä molemmat. Toki kuitista jäljelle jää parempi tarina. :D

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Eikö vaan olekin? Olen ihan in-loooove noihin tassuihin. :)

      Poista
  11. I-H-A-N-A-T tuolit!! Ja mihin hintaan, nyt pyörryn!!!
    Johdayusta, sanon ma, tuo kuitin kutsu!!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!