sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Sitku vai Mutku


Tunnen taas kaamoksen. Mikään ei innosta, mikään ei kiinnosta ja kaikki on taas sitku. Sitku on joulu, sitku on kevät, sitku remontti etenee. Sitku ja Mutku on vieraana ja ne ei lähde edes kulumalla kotiinsa. Ne ei vissiin ole kuulleet sitä, että vieraat ja kala alkaa haista kolmen päivän jälkeen.

Aloin laittaa joulua, kunnes muistin, että lähes kaikki joulukoristeet on remontin alta pois varastossa ja se varasto on toisella paikkakunnalla. Yksi vuosien takainen ja järjettömän suuri tekohavukranssi löytyi nurkista ja sen länttäsin oveen. En ole ihan varma, että pidänkö ledivaloista vai en. Kai niihinkin tottuu.




Ovikranssin leveys on noin 80 cm. Ameriikan meininkiä, siellä ja meillä kaikki on suurempaa you know.

En pidä itsestäni, kun olen valittava ja väsynyt. Kaamos iskee taas kerran lujaa ja siihen ei auta kynttilät, ei tsemppi, eikä mikään muukaan, paitsi auringonvalo. Sitä valoa ei ole tänä talvena tiedossa, sillä kaikki rahat on tässä.




Maanantaina on valu ja siihen betoniin valuu tämän vuoden (ja muutaman muunkin vuoden) Barcelona. Toisaalta olen järjettömän iloinen, että saunaprojekti etenee.




Olo on kuin ruusuilla tässä kimpussa. Nuutunut, puristuksissa ja kalpea. Ärsyttää myös kirjoittaa blogia, kun inhoan valituspostauksia. Jos ei hetkiin kuulu mitään, niin tiedätte missä olen. Puristuksissa kalpeana nuutunut.

Kyllä se tästä helpottaa vähän sitku kun lumi tulee, mutku vielä ei ole tullut.


22 kommenttia:

  1. Kannustushuuto ladun varrelta sinne: Jaksaa, jaksaa, havuja p****le! (Sitku on ne ladut :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitoin juuri rapun eteen havuja, sopii teemaan. :) Kiitos tsempistä.

      Poista
  2. Siitä, huolimatta että Sitku ja Mutku eivät ymmärrä siirtyä kynnyksen toiselle puolelle, sulta irtoaa kirjoitukseen asti kuitenkin huumoria! Peli ei ole menetetty,hienoahienoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se ainakaan vielä ole kokonaan menetetty, sitku lumi tulee...
      Huumorilla on pakko yrittää, muuten vaipuisi ihan koomaan. :)

      Poista
  3. Niin kyllä vaan lannistaa välillä kun ulos katselee et mistä hitosta tuota vettä riittää, sitä on sadellu ihan liian kauan ja montaa kaunista päivää ei ole ollut..tulisi ees lunta mutta katselin sääkarttoja ja parmpaa on tiedossa eli lunta joskos se saisi ajatuksia liikkeelle..Saatko haettua niitä joulukoristeita..jos se kipinä irtoaa niistä..?
    Kyllä täälläkin mielialat vaihtelee välillä sitä vaan istuu sohvaperunana eikä niin mikään kiinnosta..vaikka alitajunnassa on keskeneräisiä töitä..ottaa varmaan koville muutens monillakin tää surkean pimeä aika puhumattakaan siitä et illalla tarvis ajaa autolla kun mustan ilman ja tihkusateen keskeltä hukkuu tietkin alta ja vielä kun ihmisillä on mustat vaatteet niin pelko jonkun yliajamisesta laittaa kaasujalkaa matelemaan niin hiljalle et takimmaisen valot takapuskurissa kiiltää taustapeiliin et se näkyvyys heikkenee jo siitäkin ja monta ärräpäätä saanen silloin ladella..vaikkei kiroilu nyt pääasiassa edes kuulu pahemmin sanavarsoihini muuta kuin just autolla ajamiseen..
    On näitä päiviä täälläkin Sitkua ja Mutkua..mielessä..
    Hmmm millähän sinua piristäisi...itseäni piristää kirppikset ja kierrätys..
    saahan sitä blogissaankin kertoilla omista fiiliksistä sehän sitä arkea on..minäkin purnailen välillä blogissani.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuosi vuodelta kaamosmasennus aina vaan pahenee. Ei kai siinä mitään, kun sen tietää, että siitä kärsii. Ärsyttää vaan ihan hemmetisti, kun ei itse pidä itsestään ja olotilastaan.
      Kyllähän niitä piristyksiä aina löytyy, tänäänkin on teatterissa käynti. :)

      Poista
  4. Se on myös tämä kamala pimeys, joka saa mielen molliin... Itse olen huomannut turtuvani arkeen, jopa sauna ei jaksa enää niin piristää kun vielä kk sitten!
    Meillä kans ihan turha haaveilla etelänmatkoista, se on vaan hyväksyttävä että nyt ei mennä. Sattuneista syistä :)
    Yritetään nyt vaan porskuttaa, nautitaan joulusta ekaks ja sit aletaan odottaan kevätaurinkoja, eiks jee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pimeyspä juurikin, mutta välillä se on ihan liian musertavaa.
      Käytiin siellä Barcelonassa extempore viime vuonna ja siellä oli AURINKO! Olin kuin toinen ihminen sen kuurin jälkeen. Siksi niin kovasti haaveilen. Nytkin näen sieluni silmillä sen sinisen meren ja taivaan, oih. Pitää tyytyä valokuviin. :)
      Porskutellaan joo. Onneksi mulla on kaksi viikkoa lomaa joulun aikaan.

      Poista
  5. Rakennusprojektit ovat omalla painollaan hitaasti eteneviä. Seikka on saletti. En ole ikinä kuullut kenenkään valittaneen, että vitsi kun meni nopeasti! Täytyy alkaa heti uusi remppa kun en ehtinyt kunnolla mukaan tuon ekan kanssa!! :)

    Sitku ja Mutku ovat oikeasti sun kamuja! Nytku on oikeastaan aika ärsyttävä tyyppi, se ei anna sitten sen siunaamaa rauhaa! Tönii ja nykii, komentaa ja käskee! Enempi siihen hermot menee.

    Tuohon etelän aurinkojuttuun en osaa sanoa oikein mitään, koska olen itse viimeksi ollut Bulgariassa 6 vuotta sitten ja tuota noin sitä ennen interrailillä....jotain 25 vuotta sitten. Tallinnassa en oo käynyt myöskään kun satamassa ja Tukholmassa n. joka kolmas vuosi. Elämässä pärjää ilman matkusteluakin! :) Piti saada opintolaina maksettua, kämppä myös, sitten auto, sitten toinen auto...jos vuoden päästä tai sitä seuraavana...ei tiedä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se nytkukin meillä, toooosi ärsyttävä sekin. Tunnen tyypin hyvin. :)

      En ole rantamatkailija, suosikit ovat kaupunkikohteita. Tampereelta pääsee ryanairilla helposti ja yleensä tammi-helmikuu ovat todella edullisia. Viime vuonnakin kun kävimme siellä Barcelonassa, niin kahdelta hengeltä lennot maksoi 114 euroa meno paluu Saksan kautta... Matkustaminen on intohimoni, tingin melkein kaikesta muusta sen vuoksi. Pärjään toki ilman matkusteluakin, mutta en tiedä, että haluanko. :)

      Poista
  6. Kyllä tämä ainainen sade ja pimeys meinää lannistaa kenet vain. Odotan niiiiiin pientä pakkasta ja lunta...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samat sanat, lunta kaipaan minäkin... :)

      Poista
  7. Mä olen kaipaillut sua! Ja laitoin et postaus on "hauska" vaikka susta ei varmaan tunnu siltä.

    Tsemppiä kaamokseen, nyt on oikeasti ihan kamalan synkkää ja ankeeta. Tulin tänään aamuvuorosta bussilla ja totesin, että on se hyvä kun tuo aamuvuoro on 7-14.30, kerkee edes vähän aikaa näkemään aitoa valoa. Huomenna sitten pitkäpäivä ja koko päivä menee sähkövalossa, tuskin ehtii ulos edes vilkaisemaan. Onneksi tuo joulu on tulossa (vaikka siitä omat stressinsä onkin) Kun on hyvää ruokaa, kynttilöitä ja lepoa ja tietää että vuosikin vaihtuu kohta ja päivät alkaa pitenemään, niin siitä ihan pikkasen jopa riemastuu :)

    Remontit on ihania ja syvältä, minä tuhlasin matkarahoja olohuoneeseen... vähän on depis siitä. Mutta sä pääset pian ihanaa uuteen saunaan!!! Toivottavasti ensi kesä on aurinkoinen.. kun ei voi oikein reissuun lähteä. Toivossa on hyvä elää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko yrittää edes jostain löytää "hauskuutta". ;D

      Tosiaan, onneksi joulu on tulossa. En ota siitä kummemmin stressiä, ollaan tänäkin vuonna vain pienellä porukalla ja "lapset" on onneksi jo niin isoja, ettei niidenkään takia tarvi ihan kamalasti hössätä. Mulla on pyhät lomia, 16 päivää lomaa putkeen! (tai siis pyhiä, arkivapaita ja lomapäiviä sekaisin...)

      Sitä aurinkoa odotan minäkin, viime kesäkin oli ihan surkku.

      Poista
  8. Me just ihailtiin teidän etupihaa ja koristeita poikien kanssa. Ihanat istutukset olit väkertänyt ja eikä se kranssikaan ollut yhtään överi :)

    Mä taidan poiketa valtavirrasta kun tykkään kaamoksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mä en ite ole vielä nähnyt istutuksia päivän valossa. Pimeessä ne näyttää ihan olevan ihan ok. :D

      Se kranssi on jotenkin niin suuri, että joka kerta ovesta mennessä pitää "väistellä". Kai siihenkin tottuu. Ehkä se ei ole överi, kun siinä ovessaei ole mitään muuta koristetta ja koko pihallakin vain sen lisäksi ne ruukut...

      Poista
  9. Sitku ja Mutku odottavat vaan rauhassa, kyllä se talvi sieltä vielä Suomenniemelle saapuu! Täällä Keski-Euroopassa sitä sen sijaan usein odotetaan, odotetaan ja vielä kerran odotetaan ihan turhaan... Ja sitku (heh) se lumi vihdoin tulee, tulee myös mutku, kun MIKÄÄN ei toimi.

    Kiitos muuten noista sukutarina-postauksista, todella uskomaton juttu, ja aihe muutenkin kiinnostava!

    Tsemppiä odotukseen, jouluun alle kk ja sitten mennään taas kevättä kohti! Kesä on onneksi kesä kaikille, vaikka olisikin välillä sateinen ja kolea. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No talvi tuli ja oikein myrskyn kera. Nyt helpottaa hieman, kun on valkoista. :)

      Se kirppislöytö oli kyllä melkoinen jytky ja sukututkimus on niin kiehtovaa, että bloggauskin on jäänyt jalkoihin ihan kokonaan.

      Jouluna on onneksi monta vapaata ja voi ihan hyvällä omatunolla käpertyä lukemaan sohvan nurkkaan. Onneksi sekin on meillä perinteenä, että jouluna luetaan aina. :)

      Mukavaa joulunodotusta myös sinne Hollantiin. :)

      Poista
  10. No nyt sitä lunta tuli, oikeen huolella, ja valo sen mukana. Eka adventti ja kynttilät loistaa. Kyl se tästä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, lunta tuli ja nyt vois valittaa siitä, että tuli niin paljon kerralla, heh. ;D
      Kyl se helpottaa...

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Kiitos Hortensia! Palaan siihen haasteeseen myöhemmin. :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!