keskiviikko 8. elokuuta 2012

Joitain kukkia sentään on


Surkea on ollut kukkakesä. En tiedä, että kumpi on syypää, huolimaton puutarhuri vai Suomen sää. Pionit kukoisti hyvin, mutta sade piiskasi ne alta aikayksikön. Uskollinen ja kaunis akileija jaksaa onneksi kukkia koko kesän. Vieläkin uusia nuppuja näkyy, vaikka monta kukkaa on jo kuihtunutkin.




Vanha tuttu, tumman pinkki joriini kukkii ja miljuuna nuppua on tuloillaan. Olen jo monena vuotena onnistunut löytämään tätä samaa daaliaa. Mielettömän muhkeat juurakot niistä on joka vuosi tulleet ruukkuun, mutta kun ei ole paikkaa talvehtimiseen niin ei ole. Tekisi mieli kokeilla, että säilyvätkö ne talven yli. Toisaalta taas, ihan varmaan unohdan ne johonkin kaapin perälle ja kokeilusta ei ole mitään hyötyä... :)




Kirpparilta ostin kolme kesäpäivänhatun tainta ja laitoin ruukkuun, kun luulin, että ovat vain yksivuotisia. Tintti kommentoi blogiini siemenhuijaus-postaukseen, että hänellä se on kukkinut jo monta vuotta kukkapenkissä. Onko teillä muilla kokemusta asiasta, kannattako nämä laittaa syksyllä ruukusta (tai siis kattilasta) kukkapenkkiin? Voisihan sitä ainakin kokeilla.




Vaikka en ihan hirmuisesti pidä keltaisista kukista noin yleensä (kultapallosta tykkään kovasti), niin näissä on jotain kaunista minun silmääni.

Viime viikonloppuna kaiken maalauksen ja muun tohina keskellä ehdittiin tekemään saunan viereen kiveystä. Tontilla olleet käyttämättömät kivet roudattiin suodatinkankaan päälle saunan viereen. Ihan ei kivet riittäneet koko matkalle, 2 metriä kahdeksasta(!) on vasta valmiina. Homma jatkuu sitten kun taas kivien kääntely ja hakeminen on ajankohtaista. Harmi, etten napannut ennen-kuvaa, maailma muuttui totaalisesti siistimmäksi.





Simenestä kylvetyt pioniunikot ovat komealla nupulla ja jännityksellä odotan kukkien aukeamista. 




Kukasta pitäisi tulla pussin mukaan tälläisiä, kuin oikealla alakulmassa näkyy. Vasemmalla on muuten ne siemenhuijauksen kerrotut krassit, joista valittelin pari postausta alempana. Kerrottuja muka, pyh! Vieläkin kiukuttaa. Nerinet ovat tehneet vartta, mutta epäilen vieläkin, että ehtisivät kukkia. Varsinkin kun kaikki muutkin olleet pari viikkoa myöhässä tänä vuonna. Hajuherneestä nousi taimia ihan hyvin, mutta ei vielä kukan kukkaa... Kuva on kevään postauksesta toukokuulta.






Marjasato on kohtalainen, punaisia ja valkoisia tulee paljon, mutta mustat on harvassa.






Mustikoita poimittiin viime viikonloppuna metsästä ja omasta pihasta vadelmia. Oli ihan pakko kuvata viime sunnuntaina aamupala, kun oli niiiin herkullista, makoisaa ja kaunista. :)




Ja ruuasta puheenollen, seuraava projekti odottelee jo kulman takana Talossa Maalla. Vanha huussi pitäisi ottaa käyttöön ja siirtyä kompostoivaan käymälään. Taitaa siirtyä ensi kesälle, rojektit ei tältä tontilta ihan heti lopu, huoh.




Hyvää loppuviikkoa kaikille!


10 kommenttia:

  1. Kauniisti kukkasi kukkivat.
    Voisithan kokeilla talvehtiiko tuo kesäpäivänhattu.
    Tuo pioniunikko onkin kaunis jos ehtii kukkia...onko se monivuotinen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritin kuvata parhaimmat. :)
      Pioniunikko on yksivuotinen, ellei leviä siemenistä.

      Poista
  2. Mullahan ei sitä pihamaata mihin laittaa kaikkea kaunista kasvamaan ole mutta sen verran kuitenkin kokemusta tuosta parvekeviljelystä että SAATTAA olla hyvinkin palkitsevaa puuhaa jos taimet/siemenet intoutuvat kasvamaan ja kukkimaan mutta onhan siinä se kääntöpuolkin,kaupassa kun katselet siemenpusseja niin näet jo sielusi silmin sen kukkaloiston mikä on odotettavissa ja pettymys on,no jonkunkin kokoinen kun näin ei käykkään:)Tänä kesänä kuulostais yhdellä sun toisella olevan nuppuvaiheessa kukat joiden "periaatteessa" pitäis jo kukkia,kai se on tuo taivaalta tasaisin väliajoin tipahdellut jutska vaikuttanut siihen(kin)...Kauniita kukkia sulla siellä maalla,mullakaan ei tuo keltainen yleensä kamalasti uppoa mutta kaunis on tuo kesäpäivänhattu,samoin kuin mainitsemasi kultapallo,siinä muuten harvinaisen kestävä maljakkokukka!Ai joo,auringonkukkaakaan ei sovi unohtaa tästä keltaisten listasta,ihan mun lemppari!Söpönen huussi teillä,appivanhempien mökillä on huussi ja tyttö ei siellä meinannut suostua asioimaan,kunnes keksin sanoa ettei nykyään läheskään kaikilla ole mahdollisuutta huussissa käydä,siihen loppui jurputus,lieneekö arkipäivän eksotiikka neitiin vedonnut;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin auringonkukka tosiaan unohtui keltaisten listasta! :)

      Olen monena vuonna kasvattanut siemenistä taimia, mutta nykyään taidan olla liian laiska... Ehkä taas ensi vuonna sitten. ;D Siemenet ei onneksi vanhene, ainakaan usein.

      Meillähän on vesivessa Maalla sisällä, mutta kun tönö on talven tyhjänä, niin se tuottaa hankaluuksia. Samoin uusi jätevesilaki. Kakka on kamalampaa luonnossa kuin pesuvedet, en tahdo oikein ymmärtää sitä. Mut mä en olekaan jätevesiasiantuntija. ;D;D

      Poista
    2. Siis säiliöönhän se kakka menee nytkin, eikä luontoon ja tyhjennetään, mutta ne "ylivalumavedet" ovat haitallisempia kun niissä on kakkaa eikä pelkkää pesuainejäämää.

      Olihan kakka juttu.

      Poista
  3. Musta maalla (ja muutekin) saakin olla vähän villiä ja kasvaa sitä ja tota siellä täällä ;) Tuo viimeinen mökkikuva on niin symppis :)
    Ja ihanat marjat sulla siellä ainakin on jos muu kasva! Ja herkun näkönen tosiaan tuo aamiaislautanenkin!!
    Mulla on näköjään mennyt useempikin arvonta sivuuun tänä kesänä... Nyt pitää ottaa itseään niskasta kiinni!
    Mukavaa viikon jatkoa sinne Minna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heissan Liisa, meillä ainakin kasvaa sitä sun tätä siellä sun täällä. :)

      Mulla on ollut ihan sama juttu arvontojen kanssa. Kesällä olin niin vähän blogistaniassa, että monta jäi väliin...

      Poista
  4. Hei, voi tuota söpöä kukintaa. Minun kuivalla ja hiekkaisella maalla on aika vaikea saada kukkimaan muita kuin kuivuutta ja karuutta sietäviä lajeja. Tahtoo sanoa, että olen vasta kokeillut lähinnä maksaruohoja, hopeahärkkiä, sammalleimua ja joitakin ruusulajeja sekä suostuisammalle paikalle kuunliljoja.

    Hankittuani mökin keväällä -09 ensimmäinen homma oli muuttaa vanha huussi kompostoivaksi huussiksi. Miesystävä suurensi vanhan istuimen reiän niin, että sinne saatiin upotettua Biolanin kompostoiva "pönttö". Nykyinen huussi on jo melkoista edistystä verrattuna vanhaan reikä&saavi -malliin, vaikka nythän on markkinoilla jo jos jonkinlaista polttavaa etc. mallia. En halunnut "sähköistää" huussia, joten siksi meillä on tuo ei-sähköversio. Hyvin on toiminut, eikä ole hajuja eikä lentäviä ötököitä. Kompostoin siellä myös vähäisen määrän biojätettä (kahvinporot, teepussit etc.), mutta vain sellaista, ettei tule pikkukärpäsongelmaa.

    Hauskaa marjasadon korjuuta. Se on edessä täälläkin. Pensaat puskevat mehua, hilloa ja chutney'a.

    Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just katselin jonkun pihalla mielettömän upeaa kuunliljan kukintaa, se on näyttävä kasvi isoissa ryhmissä.

      Ostettiin jo keväällä sellainen erotteleva istuin bauhausista (köyhän miehen kompostoiva :) ja se piti asentaa, mutta ei ole ehditty. Toi huussin edusta oli kasvanut umpeen punakanukkaa ja pelkästään siinä oli homma, että saatiin ne kaikki raivattua ja katkottua. Saa nähdä, että kuinka se erotteleva sitten toimii. Periaatehan on sama, neste omaan paikkaan ja kiinteä omaansa. Jonkinlainen tuuletusputki pitää vielä hommata. Ekaks vaan pitäisi siivota ja maalata tönö sisältä... huokaus sentään. :)

      Poista
  5. Toi on just se akileija, josta kysyin sulta. Se ei leviä, ei siemennä lainkaan. Kaikki muut akileijat lopetti kukintansa jo aikapäiviä sitten, mutta tämä vaan porskuttaa.

    Näin sun blogissa juuri noi samat pioniunikon siemenet ja siitä innostuneena kävin minäkin ostoksilla. Varret on mielettömän tanakat ja nuppuja on monta per taimi. Pelkään, etten ehdi nähdä kukintaa lainkaan, kun käydään vaan vkonloppusin. :[ Siemenet iti ihan hyvin, mutta muut taimet ovat melko pieniä tähän yhteen verrattuna.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!