Aloitin kesälomani ensimmäisen päivän otsikolla. Vietin kiihkeän lukusession komisario Adamsbergin seurassa ja nautin Fred Vargasin poukkoilevasta kirjotustyylistä kun ratkottiin normandialaisen tapausta. Rakastan Vargasin joka puolelle sinkoilevaa ajatuksen juoksua. Joku voisi jopa väittää, että hän kirjoittaa samalla tavalla kuin minä puhun. Aihe vaihtuu lennossa toiseen ja kuulijan (lukijan) pitää olla tarkkana, että seuraa puheen (tekstin) aikana myös ajatuksia. Kirjan luettuani ymmärrän taas Insinööriä hieman paremmin. Ihan aina ei minunkaan mieleni pysynyt Vargasin mukana.
Puolikas taas oli virkattu matto, jota koukkusin maanisella vimmalla. Nyt kolmantena päivänä (miksi tuo kuullostaa aina niin raamatulliselta?) matto on jo valmis. Lisäksi on toinen puolikas tuloillaan ja yksi kori on valmiina.
Vielä en ole päässyt ajatuksesta, että viikonoppu on kohta ohi. Ehkä jo huomenna pääsen. Valokuvat olivat tänään ylivoimaisia täppärin yhteydelle. Ehkä jo huomenna eivät. Meillä lomalaisilla ei ole kiirettä mihinkään.
Oi, loma.....aamukampa jos olis, se kertois olevan seitsemän päivää töitä :)
VastaaPoistaMutta tämä viikko on jo melkein lusittu tässä vaiheessa!
Että kohta se alkaa, viisviikkonen :D
Oikein mukavaa lomaa sinulle Minna. Mulla on lomat jo ohi, yksi ihanainen on elokuun alussa. Mutta onneksi on noita vapaapäiviäkin olemassa, ensi viikolla peräti 4 peräkkäin. Mutta nyt työt kutsuvat. Nauti sinä nainen kirjoista ja käsitöistä ja maaseudusta myös!
VastaaPoista