sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Sitkeitä sissejä


Insinööri kysyi, että mitä niille kukkasille tehdään, jotka olet istuttanut kompostiin.
Vastasin, että en minä mitään ole istuttanut sinne.
- No tuu nyt kattoon, kukkia siellä on.

Syksyllä heittelin terassin alta löytyneet, ties kuinka monta vuotta muoviruukuissa maatuneet, narsissin ja helmililjan sipulit kompostiin. Ne olivat kompostissa ylösalaisin, sivuttain ja miten sattuu ja silti ne KAIKKI olivat tehneet vartta ja nuppuja. Ihme jeppejä, sitkeitä sissejä.




[Olen pahoillani kuvien laadusta, mutta kamerani laturi on edelleen kadoksissa...] 

Nyt on istutettu sipulat oikein maahan. Sa nähdä, että kuolevatko vai kukkivatko. Veikkaan ensimmäistä.



Maalla oli upeaa olla. Viikonloppu täynnä työn touhua, ihan pikkasen meinasi tulle uskon puute ulkona. Näky on aika lohduton, mihin vaan katsoessa näkee tekemätöntä työtä. Vanhan maalaistalon pihapiiri on aika iso... Ei kai se auta kuin nurkka kerrallaan. Pieni nurkka saatiin jo tänään. :)

Mukavaa viikon alkua kaikille!


6 kommenttia:

  1. Niinhän se menee, nurkka kerrallaan :)
    Onneks ei o pyöreät tilukset, olis vaarana tulla hulluksi!

    Mulla noita sipuloita löytyy pitkin ja poikin....joku ei viime vuonna tiennyt että semmoisii missään onkaan....

    VastaaPoista
  2. Maalla oli upeaa olla... ihana lause :)

    Minä meinasin saada vieroitusoireita, kun en eilen päässyt edes piipahtamaan "maalla" (ennenkuulumatonta!), ja tänään oli Toijalassa ristiäiset - ilmoitin miehelle, että olemme perillä max. kaksi tuntia, ja olimme juuri tasan ko. ajan :) Onneksi telkkarista tuli jääkiekkoa, niin hänellekin sopi oikein hyvin minun "mökkiaikatauluni" - eli ehdinpäs tänään vähäksi aikaa!!!!
    Mukavata maanantaita ☺

    VastaaPoista
  3. Eikös se Minna ole niin, että jos jonkun haluaa kasvavan, niin kituliaanahan se sitten kasvaa, mutta jos jostain haluaa eroon, niin eiköhän se kukoista. Ihanalta kuulosti tuo sun mmalla olosi. Kyllä se siitä hissukseen iloksi muuttuu. Ja kun tulee kesä ja lämmin, kummasti siinä auringossa lököillessä unohtuu kaikenmaailman nurkat ;)

    Mä tarvisin myös puutarha-asiantuntijoita - mies on ihan innoissaan puurtanut takapihaa kuntoon. (Viemäriremontti käänsi siis puolet takapihasta ylösalaisin) Kukkapenkit pitää NYT just saada vaihdettua (miehen mielestä) ja MUN pitäis heti ja nyt sanoa mikä mihin. Vähän on käyty tiukkoja keskusteluita :) Sitten vaan hätäisesti heitin, että tuo tuonne tuo tuonne ja tuo tuonne. Eikä mitään logiikkaa.... Saas nähdä mikä on hengissä kesällä. Ukkolauka oli jo nupuilla, ja varmaan menetin sen -harmittaa niin.....

    Mukavaa alkavaa viikkoa, eikös olekin luvattu vähän parempia kelejä.

    VastaaPoista
  4. Jep, nurkka kerrallaan, muuten tulee ahristus:)
    Meidän insinöörin alun mielestä pitäisi voittaa lotossa, jotta sitten voisi tilata jonkun tekemään pihat valmiiksi. Joten siihen asti ei viitti tehdä asialle mitään. huoh.

    Minä teen nurkan kerrallaan ja nautin(vaikka välillä vähän ahristaakin kun erehtyy katsomaan ympärilleen), jonain vuonna se valmistuu:)

    VastaaPoista
  5. Olet onnellinen, ettà sinulla on tuommoin 'nurkka-kerrallaan' -tilus! Siellà saa mòyrià. Kyllà nuo sipulisi kukkivat, sillà ne sitkeàà sorttia.

    VastaaPoista
  6. Ei kannat ahdistua, kannattaa nauttia siitä, että on tilaa ympärillä ja mahdollisuuksia tekemiseen. Ihmiset jotka asuvat pikkuruisilla pihoilla, saavat vain keväisin miettiä, mitä laittavat yhteen pieneen kukkapenkkiinsä mutta isolla maalaispihalla puuhastelijalla on mahdollisuus rakentaa kivikkopenkkiä, istuttaa pensaita, kokeilla maanpeittokasveja ja nauttia isoista sipuli-istutuksista vuosi vuoden jälkeen. :) Meneehän siihen aikaa mutta tekeminen on mukavaa kunhan ei laita itselleen liian tiukkoja aikatauluja, eikä kannata murehtia niistä suunnitelmistakaan liikaa - yleensä on tapana siirrella kukkia useampaankin otteeseen, ainakin sen verran että perheen molemmilla osapuolilla menee hermot. ;) Kaunista kevättä!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!