tiistai 27. syyskuuta 2011

Rallia joka puolella


Viikonloppuna oli tehtävälistalla tai tapahtumia jos jonkinlaisia. Haettiin lauantaina aamusella Pepiltä kaksi sänkyä yläkerran vierashuoneeseen (sorry Pepi se aikainen herätys!) peräkärryn kanssa ja mökkitiellä oli vastassa järjetön määrä porukkaa. Keskellä metsäraittia, jossa kulkee noin kolme autoa päivässä, seilasi ukkoa kuin pipoa ja asettelivat kylttejä ja kieltoja. Vuotuinen rallin erikoiskoe sulkee koko tien iltaan asti. Häh?


Insinööri oli innoissaan, moottoriurheilu on intohimona. Minä en niinkään, kolme tuntia melkoista pöristelyä korvissa, kun oletuksena oli maaseudun hiljaisuus. Olihan se mukavaa, että toisen lempiurheilu tulee kotiovelle. Huomattavasti helpompi seurata, kun 125 autoa menee pihan vierestä, kuin että pitäisi lähteä niiden perässä johonkin. :D

Luontoa ehdin kuitenkin iltasella ihastella ja ihan hiljaisuudessa. Taivas löi tulta saunaan mennessä.


No sunnuntaina sitten vasta ihasteltiinkin luontoa. Even kanssa poikettiin metsässä sellaset kuutisen tuntia ja saaliina oli lähes 12 kiloa suppilovahveroita. En pystynyt niitä kuvaamaan tai tänne blogiin laittamaan, kun vieläkin nukkumaan mennessä suppikset vilisee silmissä. Ihan joka kerta kun silmät laittaa kiinni, niin suppilovahveromattoja tulee liukuhihnalta verkkokalvoille. Jos haluat saalista ihailla, niin kurkkaa Even blogiin. Siellä niitä vilistää lisää... (mä en ite pysty!)

Sienihulluus iski ihan totaalisesti. Tänä vuonna suppiksia ei tarvitse etsiä, niitä voi ihan vaan noutaa. Ja aion mennä ensi viikonloppuna taas, miljuuna uutta oli jo tulossa. Muutamalle työkaverille lupasin poimia ja kuivattuinahan niitä voi säilöä monta vuotta...

En ole vieläkään ehtinyt vastata saamiini haasteisiin, anteeksi kovasti. Hyvityksenä tarjoan teille ruusun sohvapöydältäni.




Markettikukista tein kimpun ja ruusut alkaa jo vähän nuukahtaa, jollain tapaa nätisti kuitenkin. Vähän rappioromantiikka meinigillä. Eniten kuitenkin hämmästelin noita värejä ja terävyyttä valokuvassa. Kuvaa ei ole manipuloitu tai muokattu mitenkään ja se on nappastu digipokkarin automaattiasetuksilla. Joskus näköjään onnistuu ihan tietämättään...

Oikein mukavaa ja aurinkoista viikkoa teille kaikille, ihanaista auringon paistetta on luvattu säätiedoissakin. (hymyilee leveästi auringolle hän)


4 kommenttia:

  1. Tyhmyydest sakotetaan...olsi pitänyt pyytää maksu suppiksina :/

    Ei mitään hätää, sä olit VASTA toinen hakija sinä aamuna ☺
    Ja sitä paitsi, sainpahan päivän mittaan tosi paljon aikaiseksi ja uni uudessa sängyssä seuraavana yönä oli varsin makoisaa!

    VastaaPoista
  2. Moikka! Jessus mä sain kohtauksen siitä tuolista...meninkö mä tärvelemään jonkun arvokkaan...kävin kurkkimassa niintä tuoleja ja totesin että poikkipuu on erikohdassa kuin mun tuolissa että toivottasti oli vaan halpa kopio kyseisestä tuolista. Löysin nimittäin meidän navetasta ja kattelin että ompa ruma ja vetäisin vaaleaksi (; huh

    VastaaPoista
  3. Olipas hassu sattuma, kun ekaksi luin Pepin sänkykirjoituksen ja sitten heti perään sä jatkoit samasta aiheesta;)

    Joskus nuorena kattelin ralleja, kun meni aikas läheltä ja kyllähän siinä vauhdissa fiilistä oli täytyy myöntää, vaikka en mikään rallityyppi olekaan.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!