Ostolakko vai?

Olen edelleen pohtinut ostamisiani, vakavasti jo mietin ostolakkoakin. Ongelmaksi muodostui se, että en vielä ole osannut rajata lakon laajuutta. Milloin voin ostaa, mistä ja miksi. No, koska lakkopäätöstä en vielä ole tehnyt, niin minähän ostelin.


Jos yksi heikkouteni on vanha pellava, niin toinen on pitsit. Nämä värilliset bongasin Fidasta, vihreä liina oli euron ja alla oleva korallinpunainen 2,80. Jälkimmäisen halkaisija on lähelle metriä. Väri on jotenkin kummallinen, mutta näitähän voi värjätä tarvittaessa. Näistä värillisistä liinoista ajattelin tehdä kesäpeiton joskus. Ompelen ne valkoiselle pohjalle ja tilkkutyön tapaan yhdistelen palat peitoksi. Näitä erivärisiä liinoja minulla on jo aika iso kasa. Eli siis suomeksi sanoen, ikuisuusprojekti, joka tuskin koskaan valmistuu.

Valkoiset lakanapitsit on käsintehtyjä, hinta oli 2 euroa kappale ja siinä on jo ihan tarpeeksi syytä ostaa ne. Niitä ei ole purettu lakanoista vaan ne ovat käyttämättömiä. Äidiltä saatujen pellavien kavereita. Eli siis toinen ikuisuusprojekti, joka ei luultavasti koskaan valmistu.

Ehkä se on juuri se juttu, mikä on alkanut ärsyttää näissä "hyvissä löydöissä". Materiaalia huikeisiin projekteihin on enemmän kuin tarpeeksi, mutta ei aikaa eikä inspistä tehdä niitä. Toisin kuin Piipa, ihailen kovasti hänen tarmoaaan, luovuuttaan ja tekemisiä. Piipa on muuten paljon myös pohdiskellut näitä samoja asioita jo aiemmin kuin minä.


Olen välttänyt omia kuviani blogeissani. Tällä kertaa kuitenkin teen poikkeuksen. Kuva on viime lauantailta YO-juhlista. Tässä on myös "hyviä löytöjä".


Tunikamekko on Halosen alerekistä, hinta 19,90 (hinta ennen alennusta 99,90), housut ovat Halpahallin alerekistä, hinta 3,00 (ennen alennusta 30jotain), kengät täysnahkaa sisältä ja päältä, käyttämättömät kirpparilta 8,00. Mielestäni asu toimii ja hinta ei päätä huimaa 31 euroa. Näitä ostoja en voi moittia. Varsinkin kun tiedän, että asu on lemppareitani vielä pitkään.

Hmph, ostolakko väijyy edelleen takaraivossa. Pitänee edelleen pohtia asiaa lisää.

Seuraava kuva ei liity ostamiseen mitenkään. Tinuhe Tamperelainen oli tehnyt mahtavan pitsimaton pinkistä matonkuteesta virkkaamalla. Poikkesin eilen ja ihastuin kovasti. Blogissa näkyy myös upea kori, livenä vielä hienompi kuin kuvassa. Toivottavasti kohta näkyy myös matto (postausta odotellessa;).


Käsi on mittatikkuna, neljäs kerros meneillään. Tästä pitäisi tulla kuusikulmainen, mutta saa nähdä, että jääkö pannualustan kokoiseksi. Seistenkin voi virkata, mutta hidasta se tuppaa olemaan. Pakara ei pidä istumisesta tällä haavaa lainkaan, mutta se taitaa olla lääkityksen vähyyttä. :D