torstai 25. elokuuta 2011

Uusia elämyksiä

Olen koko ikäni neulonut, mutta pidän itseäni kuitenkin noviisina moneen muuhun neulojaan verrattuna. Joskus teini-ikäisenä tein itselleni villapaidan, ihanan mariannekarkki-raidallisen jota pidin kässytunneilla tehdyn valkoisen toppaliivin kanssa aina. Nykyään ihmettelen, että miten ihmeessä sain sen aikaiseksi. Ei tulisi mieleenikään neuloa villapaitaa tai edes liiviä.

Teen huiveja joskus, mutta sukkia tulee liukuhihnalta. Kaikki tekemäni pipot ovat olleet katastrofeja. Liian isoja rastamyssyjä tai sitten liian pieniä kittanoita. Olen aina haaveillut, että haluaisin tehdä sopivan ja istuvan pipon. Virhe tulee yleensä siinä, että seuraan ohjeita summittain sinnepäin tai lanka/puikot on vääriä.

Nyt siihen tuli muutos. Lupauduin uuden ohjeen testineulojaksi Junidunille ja suuntasin askeleeni lankakauppaan. Rakastan käydä lankakaupoissa ja samalla myös ahdistun niissä ihan hirveästi. Tiedättehän sen tunteen, kun astuu lankakaupan ovesta sisään ja haltioituu lähes kaikista keristä, vyyhdeistä, väreistä ja neulepinnoista niissä ihanan pienissä mallitilkuissa langan vieressä. Yleensä hipelöinnin jälkeen lähden kaupasta ulos kahden kerän kanssa tai tyhjin käsin. Kotona sitten ihmettelen, että mitähän minä näilläkin kerillä oikein teen. Mutta nyt oli kaikki toisin, mulla oli lista.

Valittavana oli Dropsin Lima, Nepal tai Merino Extra fine. Debbie Blissin Rialto tai Cashmerino DK, Primaveran TeeTee tai Cascade Yarns 220 Wool tai vastaava. Tunsin itseni ihan pro-tason neulojaksi kun tärkeänä tutkin lankoja ja vertailin niitä.

Päädyin siihen tai vastaavaan, koska siitä löytyi lempivärini.



Artesano Superwash merino, 100% villaa. (Oi kuinka rakastan noita lankojen nimiä, mystisiä ja lähes hepreaa, mutta niin kiehtovia). Lanka on ihanan pehmeää (no mikähän merinovilla ei olisi?), taivaallisen luistavaa neuloa ja 50g kerässä on n. 112 metriä.

Ja tälläinen niistä kahdesta kerästä sitten tuli.


Pipa istuu kuin valettu, on lämmin ja ihan ihkaensimmäinen onnistunut päähine neulomalla. Wau!

Toisesta kerästä jäi vielä sen verran lankaa ja siitä voisi tehdä vaikka kämmekkäät. Sorelli on kaunis malli , samoin Rinsessa.

Jos jollekulle vielä jäi epäselväksi, että mikä on lempivärini, niin laitan vielä yhden kuvan.


Huivit on ostettu joiltain reissuilta kuten päivittäin käyttämäni käsilaukkukin. Se on Camdenista Lontoosta viime syksynä ostettu. Jos muuten podet kroonista Lontoo ikävää, niin kurkkaa tänne. Se on yksi lempiblogeistani, jossa käyn fiilistelemässä.

Kumpparit on löytö kirpparilta ja kauppakassi on S-marketin kauppakasseja.
Tulkoon sade, tuulet tai tuiskut, minä olen valmis! ;)

Pipalangan ostin Lankaideasta ja sieltä tarttui mukaan myös yhdet sukkalangat sukkasatoa varten. Ystäväni täyttää vuosia lokakuulla ja hänelle ajattelin neuloa vähän paremmat sukat lahjaksi. Tällä seudulla asuville tiedoksi, että Lankaidea on muuttanut Aleksanterinkadulla uuteen paikkaan, nyt se on lähes vastapäätä  Koskikeskusta, melkein Suvantokadun kulmassa, jos ette sitä vielä tienneet.


Sterk-langassa on 40% alpakkaa, 40% merinovillaa ja 20% nylonia. Se on untuvan keveää ja pehmeää, 50g kerässä on n. 137m. 

Lankamaailmasta puolestaan kävin hakemassa nämä kaksi kerää jo aikaa sitten ja juuri kuten edellä kuvailin. Hypistelin aikanin ja hätäpäissäni ostin nämä kaksi. Huivilangaksi näitä ajattelin.


Delanossa on 5% alpakkaa, 5% mohairia, 10% villaa ja 80% akryylia, 50g kerässä n. 225 metriä. Jos vaikka pitsihuivin näistä tekisin. Pitsihuivin teko on ollut oppimislistallani jo pitkän aikaa, mutta vielä en ole uskaltanut. No ainakaan sitä ei tapahdu ennen sukkasatoa, kaksi kuukautta tikuttelen sukkaa sukan perään. :D

Vielä on muuten aikaa osallistua Sukkasatoon, tule ihmeessä mukaan joukkoon. Nyt meitä on jo 188 innokasta neulojaa. Lainaus sivuilta: " Sukkasadossa neulotaan tai virkataan yhdessä sukkia, tossuja, töppösiä, säärystimiä - kaikki polvesta alaspäin puettava otetaan huomioon. :) Voit neuloa tai virkata itsellesi tai lahjaksi, pukinkonttiin tai hyväntekeväisyyteen."
Ja vielä:  "Sukkasato ei ole kilpailu, vaan tarkoitus on pitää hauskaa yhdessä sukkien parissa. Jos niin käy, ettet ehtisikään neuloa yhtään paria koko syys-lokakuun aikana, kukaan ei nuhtele sinua"

Arvontavoittajilta Mia, Paula ja Wihtori odottelen vielä tietoa postiosoitteestanne sähköpostiini, joka löytyy blogini alapalkista. Laita osoite tulemaan, jotta voin lähettää palkinnon sinulle.

Flunssa alkaa olla selätetty tällä kertaa. Tuliko teidän mielestä flunssa-aalto jotenkin aikaisin tänä vuonna?

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!


16 kommenttia:

  1. ERITTÄIN KAUNIS TOI PIPA!
    Väri on myös herkku.
    Mä olen flunssan jo potenut, joten kyllä se ainakin mulla aikasessa tuli!

    VastaaPoista
  2. Sehän näyttää upealta ja väri on just ihana!

    VastaaPoista
  3. Mä olen ihan haltioitunut ♥
    Osaan paljon ja kaikennäköistä, mutta tuo on jotain kunnioitusta herättävää!!
    Tarvittaessa syntyy sukat ja jotain simppeliä, mutta mieluummin teetän kaikki muilla -virkkaus kyllä sujuu ☺☺

    *huokaus*
    btw, toi sun väri on ihana!!1

    VastaaPoista
  4. Voi ihanuus mikä väri<3 Sinut on ainakin helppo huomata jos vastaan joskus satut;)Minusta olet kyllä ihan pro,yks ilta luin koko blogisi läpi ja voi hyvät hyssykät sentään mitä kaikkia ihanuuksia täältä löytyy (niiden kateutta herättävien kirppisostosten lisäksi)...Mielenkiinnolla jään odottamaan sukkasadon satoa,vai voiks noin sanoa...Kiva että flunssa ohi,meillä neiti edelleen sairastaa ja kyllä vaan,aiemmin kuin muina syksyinä!

    VastaaPoista
  5. Aivan mielettömän namunen pipo - ja tuo väri! Tuollaiset kumpparit olisi ihanat, ja laukku... Nam, nam!
    Kyllä kädentaidot on ihana asia! Kateellisena katselee hän :(

    VastaaPoista
  6. Kun neulot seuraavan kerran villa takin/paidan tee ensin mallitilkku josta voit mitata kuinka paljon sun käsialalla tarvitset silmukoita tiettyyn mittaan. Langan ja puikkojen paksuudella ei ole loppujen lopuksi niin suurta merkitystä. Silleen mä opin tekemään lukuisia villa paitoja itselle, pojilleni ja myös kavereille. Kivoja neulonta hetkiä sinulle. T:AJ

    VastaaPoista
  7. Oi miten hieno pipo! Kyllä alkaa langat kutitella tuolla varaston hyllyllä kun katsoo tuota kuvaa.....taisi tulla jokunen kerä ostettua viime talvena..mitäköhän niistä...

    VastaaPoista
  8. Tosi nätti pipo! Laitoin eilen yhden hyvän pipo-ohjeen kiertoon, joka on helppo ja nopea tehdä.
    http://wanhatpaivat.blogspot.com/2011/08/helppo-ja-nopea-palmikkopipo.html

    Kiva, että oot parantumassa:)

    VastaaPoista
  9. Tulipas nätti ja ihana väri!

    Juu, sillä samalla ohjeella on tehty, mutta edellisen lisäyksen jälkeen vielä tokeni, mutta nythän ei näytä hyvältä, joten pitänee kai purkaa ja keksiä jotain.

    Kiva kun olit käynyt kylässä! Iloista loppuviikkoa!

    VastaaPoista
  10. Kiitos kaikille kommenteista!

    Kauneus piposta kuuluu ohjeen tekijälle, minä vain luin niitä ja neuloin ohjeen mukaan! :D
    Olkaahan kuulolla Junidunin blogissa Villalankasarvikuono. Sieltä se ohje varmaan jossain kohtaa tulevaisuudessa löytyy, tai ainakin linkki ohjeeseen. Blogi löytyy lukemistostani.

    AJ, jupa juu. Mallitilkkuhan pelastaisi monesta pulasta, mutta ihan pikkasen liian kärsimätön olen moiseen. :)
    En ollenkaan epäile, etten osaisi tehdä puikoilla lähes mitä vaan, mutta aika ja kärsivällisyys ei ehkä kuitenkaan ole puolellani siinä kohtaa... Nopeat ja helpot ovat minulle ne juttu. Työpäivän jälkeen rentoudun neulomalla, se on lähes kuin meditaatiota mielestäni. Pipa (kuten Treella sanotaan) oli muuten muuten melko nopsa työ tehdä.

    Heidi: kurkkasin pikaseen blogiisi jo aamusella, mutten vielä ehtinyt kommentoida. Sun tekemät palmikkopipot oli tosi nättejä nekin.

    Vekarus: ärsytti se mun matto ihan vietävästi. Oli kuitenkin niin kiva malli ja vaihtelua juhannusruusulle. Täytyy tehdä seuraava sit vähän vähemmillä lisäyksillä. Vihaan purkamista ;D.

    Tuosta pinkistä vielä vähän, se on ollut lempivärini jo piiitkän aikaa. En kuitenkaan "kuorruta" itseäni sillä kokonaan. :) Väriläikkänä se on mukana aina jossain.
    Huvitti vaan eteisessä, kun kaikki nuo olivat sattumalta vierekkäin. Aamu kahdeksalta oli kiva kuvailla niitä ulkona, naapuri katsoi pitkään ja tuumasi, että onpa värikästä. :D

    VastaaPoista
  11. Upeanvärinen lanka, tykkään! Ja hieno pipo :)

    Tiedän tunteen, minulla käy aina samoin askartelukaupassa ;)

    VastaaPoista
  12. UPEA on tuo pipo, ja niin sun värinen! Minä aina haaveilen omatekemästä piposta, sitten on äitikin jonkun mulle tehnyt - ja aina ne kutisee päässä :)

    VastaaPoista
  13. Kiitos Merja, joku just sanoi ihan samaa askartelukaupasta. Taisi olla Eve? :)

    Eliisa: osta merinovillaa, ei kutise. ;) Toi mun pipa on ihanan pehmeä ja ei taatusti kutise. Koita tehdä Junidunin ohjeella kun se tulee. Takuuvarma istuvuus. :)

    VastaaPoista
  14. Hieno neuletyö tuo pipo.
    Mua sitten nauratti tuo kuvasi asusteista, jos joskus tampereella törmäämme, niin taidan sut kyllä erottaa ihmismassasta!
    Ja kiitos Lontoo-blogin vinkistä, mulla on tuo jatkuva ikävä ja kaipuu...

    VastaaPoista
  15. Ihana pipo! Lisää väriä kaikkien elämään piristää kummasti. Mukavaa viikonloppua mummolan kummajaiselta (;

    VastaaPoista
  16. Ihana väri ja kaunis pipo! Hyvä Minna!
    Ja hei, mulla kävi just noin leipomusten kanssa! Oon pitänyt itseäni huonona leipurina, kunnes tajusin, että reseptejä on ihan hyvä lukea jos ei ole luonnonlahjakkuus ;)) Ja ehkäpä meistä vielä tulee niitäkin, kun vähän harjoitellaan, hih :)
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!