Ei vesidraamaa tällä kertaa, lämmitys putkessa auttoi. Joka vuosi ihmetellään sitä samaa, että miten putkessa seisonut vesi voikin haista niin pahalle. Joka vuosi ensimmäisenä työlistalla on auton pesu haisevalla vedellä.
Saunakin on vielä pystyssä, tai oikeammin lattia ei ole romahtanut. Vielä ainakin yksi vuosi voidaan kylpeä.
Tuvan hella ei savuttanut yhtään. Se on pienimuotoinen ihme.
Ainoa mikä harmittaa, että unohdin käsityön rivarikotiin. Toisaalta taas kädet on niin järkyttävän poikki risujen raahaamisesta ja oksasaksien napsuttelusta, että luultavammin virkkuukoukku ei pysyisi kädessä. Jopa näppiksen naputtelu tuottaa outoja tuntemuksia ranteissa.
Unelma vain oli jäänyt jäljelle, rakkaus ja toivo ovat lähteneet omille teilleen. Pellolla peura oli temmeltänyt ees ja taas, sorkan jälkiä kulki ristiin rastiin. Taivaanvuohi mäkättää vaimoa itselleen ja hiljaisuudessa kuuntelen tuulen suhinaa.
Hiiret olivat olleet maltillisia sisätiloissa, muutamat pipanat nurkissa kertoivat vierailuista. Tälle kaverille puolestaan oli käynyt kalpaten huussin kuivikeastiassa. Melkoisen iso vonkale on aikoinaan ollut, mutta pystysuora muoviseinä ei armoa tunne.
Edes jokapuolella näkyvät työmaat eivät ahdistaneet tällä kertaa. Kaikki on hyvin.
Iiikk touto hiirtä....kylmäväreet pitkin selkää juoksevat..:! Minullakin on tuollainen kiveen maalattu leppäkerttu..:)
VastaaPoistaKivat kuulumiset, söpöt leppikset, ja autokin tuli pestyä! :) Mukavia oloja sinne! :)
VastaaPoistaHei, olipa hauska tavata tänään! :)
VastaaPoista