maanantai 7. huhtikuuta 2014

Afrikkalaisia kukkia


No niin, kirjonta on valmis, mutta tyynynpäällinen ei. Tuli pari muuttujaa ja en vielä ihan tarkaan tiedä sisustyynyn kokoa ja siitä riippuu myös toteutustapa. Joten kirjonta hyllylle ja virkkuri esiin.





Olen ihan koukussa (kaksoismerkitys toimii aina vaan, vaikka on ehkä huonoin ikinä) afrikkalaisiin kukkiin! Monta kertaa olen ajatellut, että pitäisi koittaa, mutta kun ei ole saanut aikaiseksi. Nyt sain ja sehän oli kivaa!!! Luulin etukäteen, että olisi jotenkin hankalaa tai vaikeaa, mutta kattia kans. Helppoo kuin heinän teko ja jotenkin paljon vähemmän tylsää kuin mummon neliöt. Innostun niistä aina ja sit vähän päästä kyllästyn, tympäännyn ja puudun. Homma jää kesken kun eteen tulee jotain mielenkiintoisempaa.




Näistä tulee pikkuinen vauvanpeitto pikkuiselle tytölle. Poikasen lapsuudenkaverista on tullut isä ja poikasta pyydettiin kummiksi! Hui, miten oudolta tuo edellinen lause kuullostaa. Milloin siitä minun poikasesta tuli mies, jota pyydetään kummiksi?




Kukkia on tehtynä kolmisenkymmentä ja piti jo aloittaa yhteen ompelu. Taas luulin väärin, että yhdistäminen olisi jotenkin vaikeaa. Kattia sillekin, se on mielestäni paljon helpompaa kuin mummon neliöiden yhdistäminen. Onnistun aina jotenkin tekemään mummon neliöiden kulmat väärin (tai ehkä  mummon neliön jo alun alkaen) ja kulmat ei yhdistämisessä oikein onnistu. Tai ainakin minun mielestäni ne kulmat on aina rumat. Näissä kukissa sen sijaan palat yhdistyy paaaljon paremmin ja kauniisti. Ilmeisesti olen sielultani enemmän afrikkalainen (vai kukka?) kuin isoäiti (vai neliö?).



Muutama postaus aikaisemmin tein näistä langoista purkeille mekkoja ja näillä aloitin myös kukkavirkkauskokeilut. Lankoja ei ollut tarpeeksi peittoa varten, joten siihenhän piti hankkia sitten omat. Viikonloppuna sain iloisia uutisia myös poikasen kummitädiltä, että hän on tulossa mummoksi ja poikavauva syntyy kesällä. Toista peittoa siis pukkaa, mutta väritys tulee olemaan sini-vihreä-sävyinen.

No eihän ne siihen loppuneet, luulitte vaan, sorry!



Pitihän sitä kokeilla myös jättiläiskukkaa, myboshi langoista. Pipan jämät piti käyttää johonkin ja wow, miten suuri yhdestä kukasta tulikaan.



Se on melkein patalapun kokoinen! Suurin on tehty 8 koukulla, valkoreunainen 5 koukulla ja alin 3,5 koukulla. Langanpaksuus tietty vaihtelee. Innostuin näistä isoista niin, että suunnittelin jo isoa torkkupeittoa. Tulisi aika nopsaan tehtyä isokin peitto, kukan leveys kulamsta kulmaan on 20 cm.




Oli vielä pakko laittaa yksi kuva langanpätkistä ja kirpparilta ostamastani pikkurasiasta. Ne käy niin hyvin yhteen, että luulisi tarkoituksella. Pieni rasia 50 sentillä tuo kokoonsa ja hintaansa nähden suuren visuaalinen ilon!

Voikaa hyvin, nauttikaan keväästä. Mulla on taas kevät-tekemisen-vauhti-mania meneillään. Joka vuosi, joka kerta samaan aikaan. Olen herännyt!

11 kommenttia:

  1. Ihania kukkasia! Varmasti tulee upeat peitot. Kivasti sun tuo teksti taas pulppus, oli mukavaa lukea tätä postausta. En ole ehtinyt noitakaan tekemään...noo en paljon muutakaan :) Yksi kassi odottaa viimeistelyä ja pää täynnä ideoita, kuten aina. Mukavaa viikonjatkoa sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Eliisa, tykkäsin virkata taas välillä. :) Näin sun kassisi ja se oli ihana. Mulla ei tuo ompelu suju lainkaan. Miten se voikin olla niin hankalaa, se aloittaminen siis...
      Ihanaa viikonloppua sinulle.

      Poista
  2. En usko! Liikaa pätkiä ja päättelemisiä! Ja yhdistämisiä :/
    Mutta mä olekaan koukuttunut tällä hetkellä vaan puikottunut kun yritän päästä ihan perussukkien salaperäiseen maailmaan. Eikä muuten(kaan) ole kevätvauhti päällä.
    Tänään(kään) saanut sikaiseksi muuta kuin ipadin latauksen sadasta liki nollaa....nyt täytyy iskeä (itsensäkin) laturiin. Hmmm...näist tuli jotkut sulkeiset??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sikaseksi?? No joo, käy se(kin).... :)

      Poista
    2. :D sikainen on ihan hyvä sekin.
      Päättelemistä ei muuten ole kuin yksi lanka/lappu. virkkaan päät seuraavan kerroksen sisään. Ja sen viimeisenkin langanpään jätän pitkäksi ja käytän yhdistämiseen. Siitäkin yksi päättely vähemmän. Mä tykkään tehdä näitä, kun "valmista" tulee tosi nopsaan. Yksi lappu tulee ihan kuin huomaamatta valmiiksi.

      Poista
  3. mulla sama homma mummon neliöiden kanssa, jaksan niitä virkkailla, mutta kun alan yhdistämään, niin ei vaan tuu nättiä ei sitten millään...ihana malli tuo kukkanen, mahtaako siihen löytyä ohje googlailemalla?? mä oon vähän huono näissä joten kuvaa kattelemalla ei ihan aukea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löytyy kyllä tosi hyvin ohjeita, esim täällä: http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/suuri_kasityo/neulonta_ja_virkkaus/nain_virkkaat_afrikankukan_virkkausmerkit
      Ite bongasin jostain lehdestä. Malli on siitä kiva, että sen oppii muistamaan tosi nopeaan ulkoa.

      Poista
  4. Afrikankukka-manian oireita, vahvasti ja näkyvästi! Mutta se on kyllä ymmärrettävää, koska Afrikan kukat on koukuttavia, ja niistä tulee niin kauniita, ja niihin voi kuluttaa kaikki ihanat jämät tai uudet kerät, koska ne vaan on niin kauniita...ja helppoja ja niin kauniita...!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet niin oikeassa, niihin jää ihan täysin koukkuun. Tein myboshi-lankojen jämistä kukkia ja piti mennä ostamaan lisää lankaa, kun en malttanut lopettaa, hih.

      Poista
  5. Sää ja sun kevät. Yäk. Rauhoottusit ny.

    (Ei vaan, hauskaahan se on, ku on hauskaa. Vaikka mä luulinkin, että sä oot humalassa. Jos mä rupeen joskus tommosia virkkaan, ni sit saa laittaa jonnnekin jonkun hevosen kokoisen rastin. Ei tuu häpentyyn.

    Halikiitos muuten tän päiväisestä jeesistä. Mä olin kattonu ne jo kahdesti... <3 Pus! )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kieltämättä ollut keväthumalassa viime aikoina ja rauhoittumista ei ole havaittavissa ainakaan vielä. :)
      Teithän sä myboshinkin, älä mee vannoon...

      Pus itellesi. Joko päätit, että koska pidät lomapäivät???

      Poista

Kiitos kommentistasi!