tiistai 24. syyskuuta 2013

Mistähän aloittais?


Syksy. Toiset hihkuu, että kuinka ihanaa. Aloitetaan kuntoilu (joo, käyn salilla taas), aloitetaan opiskelu (joo, se jatkuu edelleen), sytytetään kynttilöitä ja fiilistellään, että kuinka ihania nuo pimenevät illat on. Hihkuminen on kaukana siitä, kun kääriydyn tiukemmin villapeiton alle villasukat jalassa ja levitän villalankakerät eteeni riviin ja alan neuloa maanikon lailla.

Ei sillä, että olisi valittamista juuri tämän syksyn keleistä. Suurenmoisia kuulaita ja lämpimiä päiviä on riittänyt tähän aamuun asti. Sunnuntaina poikkesin Tampereella Hatanpään arboretumissa ja vaikka syksyn tuoksu oli jo ilmassa, niin ruusut olivat kauniita. Viime tinkaan se käynti jäi tänä(kin) vuonna.



Hatanpään kartano puiston puolelta.
Etupihan istutuksia, oikealla näkyy pääsisäänkäynnistä portaiden kaide.

Seuraavaksi tarjoillaan ruusukavalkadi (en ottanut ylös nimiä) ja niitä ruusuja muuten siellä riittää. Huokaus sentään, että siellä oli upeaa.




(1) Ruusu päältä päin kuvattuna...

... ja sama sivulta päin. Hauska kaksivärinen illuusio.

(2) Tämän väri lähes tulkoon kävi silmiin, niin punainen se oli.
Kontrasti oli upea vihreää nurmea vasten, vastaväripari toimi.

(3) Tämä näytti siltä, kuin joku olisi kaatanut vesiväriä lehdille.

(4) Tästä tuli mieleen kerrottukukkainen petunia.

(5) Tämä violetin-pinkki oli erityisesti muodoltaan kaunis ja sopusuhtainen.

(6) Tulenpunainen, leiskuvan kaunis.

(7) Pompanella (?) ruusu, ainut mistä nimi jäi ehkä mieleeni. Ehdoton suosikkini!

(8) Herkän kaunis

(9) Kämmenen kokoinen ruusun kukka, kaunis tämäkin.
Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa alueeseen, jos et ole vielä käynyt. Alueella oleva kahvila on auki 30.9. asti ja siellä on Leena Talvitien grafiikkanäyttely. Puodissa on kauniita käsityöläisten tuotteita myynnissä.

Hatanpään kartanon historia on mielenkiintoinen ja varsinkin siihen liittyvä Idmanin kavallusjuttu dramaattinen päätös kartanon yksityisomistukseen. Tampereen kaupungista ei taida löytyä yhtä kaunista miljöökokonaisuutta, kuin tämä alue on.

Jätä kommenttiin mielipide, että mikä on sinun suosikkisi ruusuista (suluissa oleva numero) ja miksi?

Vastauksen jättäneiden kesken arvon pikku-yllätyksen.



20 kommenttia:

  1. HERKÄN KAUNIS alin on mun suosikki!
    Ja haluatko nyt kuulla todella häpäsyn homman: Kunnon (ex nykyisin, mutta sydämeltäni ikuisena) manselaisena muijana EN OO KOSKAAN KÄYNYT TUOLLA! Ja duunissakin olen edelleen noin 2km päässä tästä paikasta... Huh, aikamoista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En olisi muuten sulta muuta suosikkia odottanutkaan. :)
      Hei Nipsu, ei ole todellista! Nyt kipin kapin Hatanpäälle, hus hus. Ei vaan, lähellä olevat jää aina käymättä. Miten sitä onkin niin jotenkin saamaton näille omille kotikulmille. Ihan sama vika mullakin. en esim. ole vielä kertaakaan ehtinyt Mustalahden kahvilaan/ravintolaan, enkä uittotunneliin. Kerran olen kävellyt Ratinan uutta siltaa pitkin ja Laukontorilla olen käynyt joskus viime vuonna viimeksi... Uudistetun koskarin sentään olen kiertänyt. Minetin jäätelö oli muuten IHAN mieletöntä. Oletko maistanut limoncelloa ja suklaata yhdessä? Italia-fanille se voisi ehkä upota. ;D

      Poista
  2. Minun suosikkini on numero 7, se on niin erikoisen muotoinen ruusuksi, näyttää lähes pionilta. Suloinen!

    Hatanpää on aivan ihana paikka, pyöräilin siellä kolmisen viikkoa sitten ja kahvilassa poikkesin alkukesästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö vaan ole ihana? Väri ja muoto kolahti minuunkin.
      Olen yrittänyt käydä Hatanpäällä kerran vuodessa ainakin, mutta viime kesä taisi jäädä väliin...
      Niin ja tervetuloa lukijaksi, kiva kun tulit! :)

      Poista
  3. Minäkin kesäihmisenä teen kaikkeni, että löydän sen syksyn tunnelman ja tämän vuoden ajan parhaat palat...kyllä niitä on kun katsoo tarkasti ympärilleen ja kaikki aistit tarkkoina! ;) Ja noista ihanista ruususista, tuo ihanan epätäydellisen kaunis nro 3 miellyttää minun rouheaa silmääni eniten! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on ollut lempeä syksy. Vesivärivärjäys oli tosi hauskan näköistä, ihan kuin joku olisi mennyt vähän "pieleen" ruusun luojalla. :)

      Poista
  4. Arvoin seiskan ja kolmosen välillä, mutta kallistun nyt äänestämään kolmosta sen vesivärimäisen olemuksen vuoksi. Ja kesän lapsena minä en kilju yhtään onnesta syksyllä, alistun kohtalooni ja yritän selvitä talven taas kerran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan tästä syksy asiasta kirjoteltu ennenkin, samat tunnelmat molemmilla joka vuosi. :)
      Jostain syystä olisin voinut kuvitella sinulle olevan mieleisen myös nelosen, en kyllä yhtään osaa perustella miksi. :o

      Poista
  5. Ah, Arboretum jäi taas tänäkin kesänä väliin - niin kuin niin moni muukin kiva ja kiinnostava paikka, harmittaa oikein!
    Ihanin on ruusu nro 3 - kaunis väritys, herkkä ja kelpaisi myös omaan pihaan! Noin 30 tapetun ruusupuskan kokemuksella sanoisin kuitenkin, ettei kannata edes yrittää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut yhtään taas yllätys sinun valintasi! Ruusutarhassa ei oikein ollut vielä valkoisempia, ilmeisesti olivat jo kukkineet.
      Haluaisin ihan hirmu paljon köynnösruusun, mutta oman puutarhalaiskuuden tietäen, en ole hankkinut. Maalla on kurtturuusuja ja ne jaksaa kukoistaa hoitamattakin. Juhannusruusu sinnittelee laiminlyönnistä huolimatta. ;D

      Poista
    2. Äitini on luvannut joskus halkaista Mummun pihasta siirretyn juhannusruusun. Sen saattaisin saada pysymään hengissä, Äitini kun ei ole hoitanut ruusua sitäkään vähää... Valkeasta köynnösruususta olen myös haaveillut, ne on niiiiiiin ihania!! (Mutta kuten sanottu, turha yrittää...)

      Poista
  6. Take a look at reason number one - buying gold
    bullion as an insurance policy against the collapse of the global economy and failed.
    One of the rosland capital questions that you want with your gold.


    Also visit my web site invest precious metals

    VastaaPoista
  7. Pompanella on minun suosikki tykkään kovasti vaaleanpunaisista ruusuista, oli tuolla muutakin vaaleanpunaista mutta jotenkin tuo pomanella on pionin kaltainen ja pionit on lemppareitani..kaunis ja monta kukaa yhdessä siis pidän runsaudesta ja jotenkin tuo pompanella on sitä..
    ja mitä syksyyn tulee niin en ole onneksi luvannut aloittaa mitään liikuntaa koska en tykkää kuntosaleista,enkä mistään muusta kuin pyöräilystä, mutta pyöräni on tyttärellä joten ei tarvi sitäkään tehdä mie viihdyn sisällä ja pienellä takapihalla, syksyllä sitä innostuu enemmän sisustuksesta on se hiven ollut koko kesän jäissä, enkä ompelukajaan ole tehnyt ollenkaan,,mutta syksy antaa ideoita myös askarteluun..joita metsät on täynnä..
    Mukavia syyspäiviä sinulle ja aivan ihania ruusukuvia ja kaunis paikka :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pompanella on paitsi kaunis, niin myös ihan älyttömän hauska!
      Mulla tuo kuntosaliharrastus on vähän kuin "pakkojuttu". Insinööri harrastaa kerran viikossa jääkiekkoa ja meillä on yhteinen perhe-harrastaa-päivä. Se on kyllä ihan luvattoman helppoa, kun autolla pääsee suoraan kuntosalin ovelle ja treenin jälkeen sisäkäytäviä pitkin työpisteeseen. Meillä on siis töissä oma kuntosali. Ei oikein voi valittaa harrastuksen vaivalloisuudesta. :)

      Poista
  8. Annan ääneni tuolle kolmoselle, tiedän nimenkin: Rosenstadt Freising! Käytiin heinäkuussa tuolla Hatanpäässä, kun meidän teekkari vei meidät sinne. Siellähän meinasi seota sen ruusupaljouden keskellä, perennoihin ja yrttitarhaan tutustuminen jäivät ensi kesään. Paitsi ehkä silloinkin juutun taas tuohon ruusutarhaan.....Tein silloin heinäkuussa postauksen ja muutaman ruusun nimen huomasin laittaa muistiin. Tuossa viimeisessä kuvassa on Peace-ruusu.
    Jos syksy olisi koko ajan vaikka jouluun asti taällainen kaunis, värikäs ja aurinkoinen, niin tykkäisin syksystä kyllä, mutta ankea harmaus ja pimeys, yäk! Siitäkin selviää jotenkin kutimien ja kynttilöiden avulla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan sun postauksen aiheesta ja sen innostamana laitoin korvan taakse, että pitää muistaa käydä itsekin paikan päällä. Ihana kun sulla oli nimiä. Yritin niitä laittaa muistiin, mutta olin joten tosi törppö. Kirjoitin niitä ylös, kun olisi voinut kuvata nimikilvet, höh. Tuli taas tosiblondi olo, kun vasta kotona tajusin asian. ;D
      Pimeys on juurikin se mörkö, joka aiheuttaa mulle ihan samanlaisia reaktioita. Olen harkinnut jo useamman vuoden kirkasvalolamppua, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi.

      Poista
  9. Kolmonen on mun suosikki, vaaleanpunaisuutensa takia ja siksi, koska on tosiaan hauskasti kuin vesiväritetty, yksivärisyys on hiukan tylsää ;)
    Kauniita ruusujahan nuo kyllä kaikki on ja tuon pompanellakin ottaisin mielelläni pihalle, hassun muotoinen!
    terveisin ruusuhullu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruusuhullu minäkin. :) Sain kesällä yhden toooosi suuren valkoisen maljakkoruusun ja se oli kyllä todella kaunis. Kesti maljakossakin yli kolme viikkoa. Jotenkin siellä arboretumissa villiintyi ihan täysin, kun se ruusupaljous oli ihan järjettömän suurta. Jos joskus pääset käymään tuolla, niin et pety. :)

      Poista
  10. Voi juku, kiitti vinkistä! Mä jotenkin kuvittelin, että siellä olisi jo kaikki ollut ja mennyt mutta katsottavaa näköjään riittää. Kiirettä tarvii pitää, tahdon!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!