Joulupuuro syötiin perinteisesti kylässä, kuvat ovat sieltä. Kattaus on aina henkeä salpaavan kaunis, niin tänäkin vuonna. Puuro oli hyvää, mutta vielä enemmän siellä oli Joulua jokaisille aisteille. Visuaalisuus häikäisee ja kamera tallentaa siitä vain murto-osan, valitettavasti.
Joulu tuli ja meni, kuten koko joulukuukin kohta. Ohikiitävä näyttää tulevan tästä talvesta. Viihdytin itseäni joulukuussa lukemalla kahden viime vuoden jouluakalenteria ja panostin siivoukseen. Pölyä, varastohyllyjä, pölyä. Tulee se joulu remontinkin keskelle, vaikka ei ihan heti uskoisi.
Sulkeudun seuraavaksi kirjoittajakammiooni, palautettavan esseen deadline lähestyy yhtä lujaa kuin vuoden vaihtuminen. Ennemmin haluaisin tehdä joulukortteja, ideoita vilisee roppakaupalla ja jos nyt tekisi, niin kerrankin olisi ajoissa.
Paitsi, että ei siitäkään mitään hyötyä olisi. En löytäisi niitä kuitenkaan mistään 11 kk:n päästä. Parempi pitää kiinni perinteistä, viimeisen illan raivopäistä askartelua ennen postituspäivää ei voita mikään.
Kuten ei sitä viimeisen päivän raivopäistä esseen kirjoitustakaan. Ja joku vielä väittää, että vanhemmiten viisastuu. Pah, sanon minä. Ylimainostettua.
Moni asia elämässä on ylimainostettua :)
VastaaPoistaLuepas postauksesi tabsillas ja käy sit lukaisemassa mun viimeisn postaus... :)
Niin on ja ihminen on tapojensa orja. :)
PoistaTohon toiseen vastasinkin jo sulle sun blogiisi.
Joku sielläå sitten osaa tiivistämisen taidon, noissa kuvissa joulutunnelma välittyy. Parasta jälkeä tulee pikkupaniikissa, on usein todettu viisaus. Mistä tulikin mieleeni, että yksi hiton essee pitäisi munkin rustata vielä tänä vuonna. No onhan tätä, vielä monta päivää, en mä vielä.....
VastaaPoistaPikku paniikki siirtyi huomiselle, kun tänään oli NIIN paljon kaikkea muuta tärkeää ja tarpeellista tehtävää, huoh. ;D
PoistaKuvat on Eveltä, se on ihan huippu dekoreerauksessa!