Romanttista, pohjoismaisen selkeää, boheemia ja rentoa, romuromantiikkaa, retroa, itämaista mystiikkaa, trendikästä ja modernia vai klassista sisustusta? Olen pitkään jo pähkäillyt omaa päättämättömyyttäni sisustuksessa. Välillä tuntuu, että kaikkea mahdollista edellämainituista löytyy kodistani. Täytyykö sisustuksen olla jotain tiettyä tyyliä? Kuka määrittää mikä on tyyliä? Asia on ajankohtainen kaupunkikodissamme, olohuoneen sisustus on menossa uusiksi lähimmän vuoden sisällä. Sohvan osto ei ole helppoa, ei ollenkaan. Viimeisin valintani on klassinen englantilaistyyli (?), kuva on Kruunukalusteen www-sivuilta lainattu.
No, näitä kalliimpia investointeja harkitessa shoppailin kirpparilla mielestäni hyvin tuloksin! ;D
Tämän kaunokaisen Samovaarin löysin kirppikseltä ja jos en ihan väärin muista, niin hinta oli vain 5 euroa. Voi olla, että jopa vähemmänkin. Samovaari on minulle lapsuuden muistoja, äidin mummoni oli venäjän ortodoksi ja samovaari liityy mielestäni aina Iso-Mummooni, Karjaalaan ja Venäjään.
Äidin puolen sukuni ovat Laatokan Kannaksen Karjalaisia ja heillä oli aina hyvin luontevat ja mutkattomat suhteet Konevitsan luostarin ortodoksimunkkeihin. Taatani muisteli joskus sitä, kuinka munkit keittivät talvella metsätöissä olleille työmiehille sekä luostarissa majaileville teetä jättimäisestä 50 litran samovaarista.
Tässä ostoksessa siis ostin sisustus-elementin lisäksi lapsuuteni- ja sukuni-muistoja. Ostolakko ja turhat tavarat kampanjat ovat opettaneet minulle pohdintaa omista ostopäätöksistäni. Aika tärkeä juttu mielestäni ja matka itseeni jatkuu edelleen. Turhista tavaroista eroon-projektissa on mennyt parin viikon aikana kaksi isoa muovipussillista vaatteita kierrätykseen.
Näissä rosee-tekniikalla tehdyissä kukkasissa yritän puolestani "tuhota" kertyneitä lankojani. Eipä paljon näistä huvenneet!
Olen joskus ostanut Tampereen käsityömessuilta rosee-pitsin työvälineen ja lankoja penkoessa löysin sen kätköistäni. Ensimmäinen versio meni jo synttärilahjaksi ja nyt viikonlopun aikana olen ohimennen pyöritellyt koeversioista eri langoista. Kaksi edessä olevaa tein pitsin ja napin kanssa rintarosseiksi. Täytyy ostaa sitä ohutta heijastinnauhaa ja kokeilla, että miten villalangan kanssa yhteen kieputtelu sujuu... Voisi tulla nättejä heijastimia pukinkonttiin!
Leppoisaa sunnuntaita ja tarmokasta alkavaa viikkoa toivottelen kaikille!
Kuulosti niin tutulta tuo sun sisutuspohdintasi. Itse olen tullut siihen tulokseen, että meidän sisustus on " kaikkea sekaisin " ;) Huomaan, että en vaan millään malttaisi käyttää rahaa mihinkään uusiin kalusteisiin (noh, paitsi se makkarin sänky menee uusiksi), vaan jotenkin yrittää saada jotenkin kaiken sekasotkun sulautumaan jotenkin harmooniseksi kokonaisuudeksi ;) Vaikeaa? Todellakin.
VastaaPoistaMukavaa ja kadehdittavaa kuulla sun karjalai/venäjäsukujuurista. Omani kun ovat niin peri satakuntalaisia :)
Aivan ihanat nuo "kukkaset". Tekisin heti kassin, ja siihen laittaisin kukkakedon!
Nyt kun tarkemmin ajattelen... niin juu, kaikkea teiltä löytyy! Ehkä se onkin juuri se juttu, miksi siellä on niin hyvä fiilis. Eli ei saa muuttaa tyyliä! ;)
VastaaPoistaEliisa, ei satakuntalaisissa juurissa mitään vikaa ole! :D
Toi vasen ala on niin syötävä ja se heijastinnauha olisi erihyvä. Mikä on parempaa kuin kaunis heiheiheijastin?
Eliisa, Satakunnasta on isäni puolen suku ja Talo Maallakin on tiukasti Pohjois-Satakunnan maaperällä:)
VastaaPoistaKai se karjalaisuus vaan puskee läpi enemmän kun kaikki siellä on menetettyä. Evakot muistelee enemmän ja kaikki on vaan muistojen varassa.
Noista kukkasista: itseasiassa suunnitelmissa on kassia ja huivia, virkaten yhteen ja sen sellaista.
Eve, kiitos. Tyyliä on vaikea muuttaa jos sitä ei ole! :D
Nyt vaan se waxpaper kiinnostaa...