torstai 19. kesäkuuta 2014

Berliinin kasvitieteellinen puutarha


Kävin kuun vaihteessa Berliinissä ja tykästyin paikkaan todella paljon. Se on värikäs, suvaitsevainen ja rento kaupunki. Palaan ehdottomasti sinne vielä joskus uudelleen. Yhtenä iltana kävimme Poikasen kanssa kasvitieteellisessä puutarhassa. Todellinen keidas ja meditatiivinen paikka. Suosittelen kyllä käymään, jos sinne päin joskus matka käy. Sisäänpääsylippu maksaa 6 € ja Berlin WelcomeCardilla puoleen hintaan.

Heti sisääntulossa oli iki-ihana köynnösten peittämä rakennus.

Kukkapenkeissä oli paljon tavallisia perennoja, joita löytyy myös täältä kotisuomesta


Puisto oli täynnä polkuja, joihin oli helppo eksyä. Onneksi antoivat kartan mukaan lipunmyynnistä.


Eksoottisempia kasveja säilytetään ilmeisesti ruukuissa kasvihuoneissa talvisin.


Pioneja oli runsaasti ja ihan täydessä kukassa kaikki.

Erilaisia ja eri värisiä puita oli todella paljon.


Linnamaiset kasvihuoneet olivat osittain kiinni, koska niissä tehdään kunnostustöitä.


Tässä kohdassa pionien tuoksu oli huumaava. Oi, miten kaunis olisi tälläinen kotonakin! :)


Sattui kaunis ilmakin juuri tänä päivänä. Kaatosadettakin oli tarjolla yhtenä päivänä.


Harmi, että vain osaan kasvihuoneista pääsi käymään.
Viereisessä kasvihuoneessa pidettiin rock-konserttia, tunnelma oli välillä aika absurdi.


Ilta-aurinko valaisi aropuutarhan osaa todella kauniisti.


Ankkalammikon kivisilta oli sympaattinen. Sillan toiselle puolelle oli tehty kosteikkoaluepuutarha.


Epätodellisen näköinen mänty kasvoi heti Japanilaisen puutarhan vieressä, suuren lummelammen reunalla.


Satukirjaidylli-sarjaa tämäkin näkymä.


Puutarhassa yllätti sen kukattomuus, tai no niin, olihan siellä kukkia, mutta enemmän siellä oli PUUtarhaa, pensaita ja muita istutuksia, kuin kukkaloistoa. Voi olla, että touko-kesäkuun vaihde on ehkä vähemmän kukkivaa aikaa. Sipulikukat olivat jo kuihtuneet ja perennat eri vaiheissa. Ehkä se vain tuntui, että kukkia oli vähän, koska paikka oli niin suuri ja laajalla alueella. Pienemmässä puistossa sama määrä tuntuisi varmaan ihan älyttömän suurelta.

Lähtihän se postaaminen taas sujumaan, piti vaan saada korkki auki. ;D

Hyvää Juhannusta kaikille,
Onnea Poikaselle, joka viettää syntymäpäiväänsä Varsovassa 
sekä Kälylle joka juhlii Itä-Suomessa.

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Työn touhussa



Jää näköjään tämä blogin päivitys tosi vähiin näinä aikoina. Viihdyn nykyään paljon enemmän Instagramissa, päivitykset sinne ovat niin helppoja ja nopeita. Tuntuu, että olen kyllästynyt yleisesti blogimaailmaan, en vain omaan blogiini. Ehkä on vähän hyvä välillä jättäytyä tauolle, vaikka se ei mitenkään suunniteltua ole.

Paljon on ehtinyt tapahtua viime aikoina. Kävin Berliinissä katsomassa poikastani ja viikonloput maalla ovat olleet yhtä työmaata aamusta iltaan. Illalla kun kaatuu rättiväsyneenä sänkyyn, niin siinä ei paljon bloggaaminen ole mielessä. Ehkä taas lomalla tahti vähän kiihtyy. Saa nähdä sitten parin viikon päästä.




Maalla kukkamaa rehottaa sekä kukkia, että rikkaruohoja. Jälkimmäisiä enemmän. Viime viikonloppuna oli talkoot, kun opiskeluaikaiset ystäväni rantautuivat maaseudun rauhaan puolisoineen. Suureksi ilokseni kaksi ystävääni perkasi kukkamaani (tuhannet kiitokset Porin ja Tampereen suuntaan! ♥♥♥).




Tämä sininen siementävä akileija on kukkinut jo pari viikkoa ja nuppuja riittää vielä moneksi viikoksi. Surukseni vaaleanpunainen akijeija oli jo päässyt nuppuihin asti, kun joku tauti (ehkä) mustutti varret osittain pokki asti ja kukintaa ei tänä vuonna nähdä.

Tietääköhän kukaan, että mikä alla oleva mysteerikukka on?





Heinikkoa leikatessa törmäsin ojakellukan ja niittyleinikin "risteytykseen". Ylempänä näkyvä oranssi tulikellukka on hyvin saman näköinen kuin tämä keltainen versio. Alakuvassa näkyvät lehdet ovat jonkun muun kasvin. Lehtiruusuke on aivan tulikellukan näköinen ja hyvin maata vasten. Siirsin tämän kukkapenkkiin ja toivon, että pikkukukka leviäisi siellä. En ole koskaan nänyt meidän tontilla vastaavaa. Veikkaan, että se on jonkin sortin puutarhakarkulainen.





Tämä Instgramissakin julkaistu kukkakimppu on yhden ystäväni tekemä. Hän on aivan huippu sitomaan kimppuja luonnonkukista. Sain nauttia hänen kättensä töistä talkooviikonloppuna ja oli pakko ikuistaa kaikki kimput. Voiko suloisempaa olla, kuin nämä luonnonkukkakimput?
Kiitokset vaan sinne Espooseen, ei vain kimpuista vaan koko viikonlopusta! :)


Tämäkin on kuin kukkakaupasta ostettu!




Muistatteko tämän saapasmaljakon, jonka ostin joskus kirpparilta?
Kimppu on ihan täydellinen juuri tähän maljakkoon.





Tunteekohan kukaan, että mikä kiitäjä tämä on? Valtavan kaunis ja iso se oli.






Polku huussille sai shabbychic romuromantiikkaa, kun laitoin kulahtaneen korituolin päälle vanhaan kattilaan istutetut pelakuut. Villipuutarhan yllätys Terjoen salavan takaa on hassu hempukka. :)



 

Keksiyön kuutamoa yritin kuvata kännykkä kameralla (kuten kaikki muutkin edelliset kuvat on kuvattu), mutta ihan ei oikein tahdo tehot riittää hämärissä ja kauas.

Vielä kerran kiitokset kaikille talkoolaisille, en voi kylliksi kiittää teitä. Puuliiteri sai uuden lattian, kasvimaa on kylvetty, kesäkukat istutettu, kukkamaa perattu (ja se samperin kultapiisku siirretty muualle), kimppuja on ihailtu ja kuvattu ja jännityksellä odotan betonivalujen tuotoksia juhannuksena! Olette kaikki rakkaita, pus och kram. ♥♥♥